Hatanpään kartanopuisto

Millainen puisto on?

Hatanpään kartanopuisto ja arboretum nähdään usein yhtenä kokonaisuutena. Kartanopuisto erottuu arboretumista vanhoilla, pääosin 1800-luvulla istutetuilla puilla ja useilla nimetyillä puistokäytävillä. Myös ruusutarha sijaitsee Kartanopuistossa Hatanpään kartanon läheisyydessä. Alueella on kesäisin myös kioski- ja kahvilatoimintaa.

Ruusutarha

Hatanpään kartanopuiston helmi on ruusutarha, joka sijaitsee Hatanpään kartanorakennuksen eteläpuolella.

Ruusutarha rakennettiin vuosina 1971-73 Hatanpään kartanorakennuksen eteläpuolelle entisen hedelmätarhan paikalle. Vanhoilta ajoilta on jäljellä vielä muutama omenapuu. Ruusutarhassa on nykyisin yhteensä lähes 200 erilaista ruusulajiketta. Edustettuina ovat peitto-, ryhmä-, puisto-, köynnös-, ja pensasruusut. Eniten tarhasta löytyy paljon hoitoa vaativia ryhmä- eli jaloruusuja, jotka ovat matalia ja kukkivat pitkään. Eri ruusulajikkeet on merkitty kyltein.

Kauneimmillaan ruusutarha on heinäkuun puolivälistä syyskuun loppuun.  Rinteessä kasvavien ruusupensaiden parhainta kukinta-aikaa on alkukesä. Ruusutarhassa kokeillaan vuosittain muutamia uusia ryhmäruusulajikkeita ja lisäksi joitakin lajikkeita joudutaan keväisin uusimaan. Kestävimmät lajikkeet säilyvät useita vuosia. 

Puita ja istutuksia

Hatanpään kartanopuisto on luultavasti saanut nykyisen muotonsa 1700-luvun loppupuolella. Pääosa nykyisestä puustosta on kuitenkin istutettu 1800-luvulla. Puusto koostuu pääosin kotimaisista lehtipuista kuten koivusta, vaahterasta, pihlajasta ja metsälehmuksesta. Havupuina erottuvat maisemassa kotimaisen kuusen lisäksi siperianpihta ja siperiansembra.

Kartanon päärakennuksesta rantaan johtavan käytävän molemmin puolin sijaitsevat kookkaat vanhat kuuset on nimetty Hatuksi ja Myssyksi Ruotsissa 1700-luvulla vuoroin vallassa olleiden ryhmittymien, hattujen ja myssyjen, mukaan. Lisäksi päärakennuksen sisäänkäynnin edustalla kasvava tammi on iältään 200 vuotta. Sen vieressä on Tampereen alueella harvinainen metsäpäärynä, joka on tiettävästi suurikokoisimpia lajinsa edustajia Suomessa.

Kartanon edustan kukkapenkeissä kasvavat näyttävät violetit bougainvilleat eli ihmeköynnökset ja kookkaat aloet.

Kartanopuiston puistokäytävät

Kartanopuistosta löytyy Kuninkaankujaksi nimetty käytävä, jossa kuningas Kustaa III jaloitteli vieraillessaan Tampereella vuonna 1778. Muut kartanopuiston puistokäytävät nimettiin Hatanpään asemakaavaa uusittaessa. Kadunnimitoimikunta teki nimitykset Hatanpäällä vaikuttaneiden naisten mukaan.

• Kerstin Hatanpään polku: Kerstin Hatanpää Hatanpään talosta mainitaan asiakirjoissa vuodelta 1554.
• Elsa Creutzin polku: Vapaaherratar Elsa Margareta Creutzin (1664-1743) isä omisti Hatanpään rusthollin jo vuonna 1656. Elsa oli kartanon omistajana puolisonsa kanssa 1698-1723.
• Sara Ivendorffin polku: Jonas Brandt osti Creutzilta kartanon Sara Elisabet Ivendorffin kanssa vuonna 1723. Brandtin kuoleman jälkeen Sara jatkoi toisen puolison kanssa Hatanpään valtiattarena vuoteen 1733 asti.
• Anna Hermelinin polku: Anna Helena Hermelin (1720-1793) oli ruotsalainen aatelisnainen ja Hans Henrik Boijen puoliso. Vuodesta 1758 vuoteen 1779 Anna Helena ja Hans Henrik omistivat Hatanpään kartanon.
• Ottelia Ladaun polku: Otteliana Charlotta Ladau avioitui Hatanpään isännän Gabriel Ahlmanin kanssa. Ottelia sai asua puolisonsa kuoleman jälkeen Hatanpään kartanossa vuoteen 1801 asti.
• Katarina Lefrénin polku: Tampereen teollisuuden uranuurtajan Lars Gustav Lefrénin puoliso Catharina Lefrén emännöi Hatanpään kartanossa 1801-1825, kunnes miehensä kuoleman jälkeen palasi Ruotsiin.
• Lisette Gardiemeisterin polku: Nils Johan Idmanin puoliso Elisabeth (Lisette) Eleonora Gardiemeister asui Hatanpäässä ainakin miehensä kuolemaan vuoteen 1851 asti, jonka jälkeen hän asui lopun elämänsä vuoteen 1873 asti Härmälän rusthollissa.

Miltä puistossa näyttää?

Muita puistoja lähellä