Pyhäjärven rannalla sijaitseva varsinainen arboretumin alue alkaa ruusutarhasta ja jatkuu Vihilahdenpuistoon saakka. Arboretum on puulajipuisto, jossa on esillä erilaisia puita ja pensaita ja jota hoidetaan puistomaisesti tai puistometsänä. Kasveihin kiinnitetyistä nimilapuista selviää kyseisen kasvin tieteellinen ja suomenkielinen nimi. Puistossa on myös opastauluja, joista kasvin nimen ja sijainnin voi tarkistaa.
Arboretumin kasvit
Arboretumiin on kerätty pääasiassa sellaisia kasveja, jotka menestyvät Tampereen alueella ja sen ympäristössä, mutta monia harvinaisia ja eksoottisiakin kasveja sieltä löytyy. Lisäksi Hatanpään niemen alue on altis tuulille, on rannan tuntumaan istutettu suojavyöhykkeeksi tervaleppiä ja erilaisia pajulajeja.
Arboretumin keskivaiheilta lammen läheltä löytyy näyttävä, pitkään kukkiva perenna-alue. Laine-penkkiin istutaan erilaisia kesäkukkia. Alkukesästä kukkivat alppiruusut ja atsaleat sekä ruusupensaat. Keskikesästä syksyyn hehkuu ruusutarha. Loppukesästä kukkaan puhkeavat myös muun muassa hortensiat.
Puistoa pyritään jatkuvasti kehittämään, ja siellä kokeillaan uusia lajeja.
Vesistöalue
Vaihtelua puistomaiselle alueelle antaa alueelle rakennettu lampi, josta virtaa Pyhäjärveen puro. Puron varteen on istutettu erilaisia ranta- ja kosteikkokasveja. Lammikon lähelle on rakennettu myös pieni suoalue.
Kivikkopuutarha
Arboretumin kivikkopuutarha on laajuudeltaan 600 neliömetriä. Sinne on istutettu yli 100 erilaista kivikossa viihtyvää perennaa ja noin 30 lehti- ja havupensasta. Kivikkopuutarhassa on esillä myös erilaisia luonnon- ja betonikivimateriaaleja.
Yrttitarha
Yrttitarhassa kasvaa lähes 30 erilaista mausteyrttiä. Edustettuina ovat muun muassa salvia, kehäkukka, rohtosalkoruusu, ruokaparsa, piparjuuri, vaarinlaukka ja colayrtti.
Arboretumin historiaa
Hatanpään arboretumin suunnittelu aloitettiin vuonna 1970 silloisen kaupunginpuutarhuri Kauko Aarnion aloitteesta ja rakentaminen alkoi vuonna 1971. Kaupunginpuutarhan yhteyteen haluttiin rakentaa kasvilajipuisto, jossa voisi esitellä alueella menestyviä kasveja yleisölle.
Koko arboretum on Pajaniemeä lukuun ottamatta täytemaata. Maasto pyrittiin muotoilemaan loivasti kumpuilevaksi, jolloin erilaisia olosuhteita vaativille kasveille saatiin luontevat kasvupaikat. Maata tuotiin niin paljon, että arboretum on nyt keskimäärin kaksi metriä Pyhäjärven vedenpinnan yläpuolella. Kasvien istutus voitiin aloittaa vuonna 1973.
