Luonnonmuistomerkit
Luonnonmuistomerkki on luonnonmuodostuma, joka on rauhoitettu sen harvinaisuuden, kauneuden, tieteellisen arvon tai muun arvon takia. Tällaisia luonnonmuodostumia voivat olla esimerkiksi näyttävät puut ja siirtolohkareet. Tampereen alueella on tällä hetkellä 20 luonnonsuojelulain nojalla rauhoitettua luonnonmuistomerkkiä, joista vanhin rauhoitettiin vuonna 1941. Tampereen kohteista suurin osa on erikoisia tai erityisen komeita puita, mutta joukkoon mahtuu myös siirtolohkareita ja esihistorialliset hiilipussifossiilit.
Koska luonnonmuistomerkit ovat rauhoitettuja, niiden vahingoittaminen on kielletty. Maastossa ne on merkitty Luonnonmuistomerkki -kyltillä. Huomioithan, että yksityisillä pihoilla sijaitsevia luonnonmuistomerkkejä ei saa luvatta käydä katsomassa, mutta muutoin niitä voi ja kannattaakin vapaasti ihailla. Alla on esitetty Tampereen alueella sijaitsevat luonnonmuistomerkit.
Onko sinulla mielessäsi kohde, jonka haluaisit rauhoitettavan luonnonmuistomerkiksi? Ehdotuksen voi lähettää ympäristönsuojeluyksikköön osoitteeseen: [email protected] Voit käyttää pohjana alla olevaa lomaketta.
Ympäristönsuojeluyksikkö huolehtii kaupungissa ympäristönsuojelun luvista, valvonnasta ja edistämisestä. Ympäristönsuojelun kokonaisuuteen kuuluvat muun muassa ympäristönsuojelu-, jäte-, maa-aines, vesihuolto-, vesi- ja luonnonsuojelulain mukaisia viranomaistehtäviä. Ympäristönsuojeluyksikkö huolehtii omalta osaltaan myös vesien-, luonnon- ja ilmansuojelusta, meluntorjunnasta sekä ympäristön tilan seurannasta. Tavoitteena on turvata kestävästi kehittyvä, terveellinen ja viihtyisä sekä luontosuhteiltaan monimuotoinen ympäristö.
Luonnonmuistomerkit
Näytetään kohteista 0/0
Ei tuloksia
Hirviniemen Alasenlahden hiilipussit
Hirviniemessä sijaitsevassa rantakalliossa esiintyy 1900 miljoonaa vuotta vanhoja hiilipussifossiileja (Corycium enigmaticum). Hiilipussit ovat syntyneet savipalloista, joiden pintaan on muinoin tarttunut eliöpitoista liejua. Savipallojen ympärille kertynyt orgaaninen aines näkyy hiilikerroksena kiven pinnassa.
Kaupin mattokuusi
Mattokuusi (Picea abies var procumbens) on metsäkuusen erikoinen muoto. Se on lähes rungoton, ja sen oksat kasvavat maanmyötäisesti kuin mattona. Taustalla voi olla geneettisen häiriön sijaan myös ympäristötekijöiden vaikutus, sillä mattokuusia tavataan etenkin tuulisilla alueilla, merenrannoilla ja tuntureissa. Mattomaisesti kasvavat kuuset ovat harvinaisia, ja siksi ne ovat usein luonnonmuistomerkkejä. Kaupin ulkoilualueella kasvaa mattokuusi, joka rauhoitettiin luonnonmuistomerkiksi vuonna 2017 Suomen 100-vuotisjuhlan muistoksi. Se on noin puolen metrin korkuinen, mutta useampia metrejä leveä.
Kurusen mänty
Aikaisemmin rauhoituspäätökseen kuului myös pienikokoinen, neljä metriä pitkä käärmekuusi, joka on kuitenkin kuollut ja hävitetty paikalta tahallisesti. Käärmekuusen rauhoitus on lakkautettu.
Käärmekuusi
Teiskon Asuntilassa sijaitseva käärmekuusi on on rauhoitettu juuristoineen vuonna 2001. Käärmekuusi on kuusen erikoismuoto ja niitä on havaittu Pirkanmaalla harvakseltaan.
Lamminpään Kuusikorvenpuiston kuuset
Lamminpäässä kasvavat viisi kuusta on rauhoitettu juurineen vuonna 1968.
Lorisevanpuiston kynäjalava
Kynäjalava on toinen Suomen kahdesta rauhoitetusta puulajista. Tämä Tahmelan Lorisevanpuistossa kasvava yksilö on kahteen kertaan rauhoitettu, sillä siitä tuli myös luonnonmuistomerkki vuonna 1983. Komeakasvuinen puu aivan Pyhäjärven rannassa on maisemallisesti vaikuttava.
Ojalan siirtolohkare
Tämä siirtolohkare sijaitsee Ojalan Maaniityssä. Se suojeltiin luonnonmuistomerkkinä vuonna 2017 Suomen 100-vuotisjuhlan muistoksi. Siirtolohkare on vaikuttavan näköinen ja kookas: sen pituus on noin 14 metriä ja korkeus noin 7 metriä.
Pappilan lehmukset
Omakotitalon pihalla kasvavat viisi lehmusta on rauhoitettu juuristoineen. Eteläisimmän puun rauhoitus lakkautettiin ja puu kaadettiin 29.10.1999 lahovikaisena.
Peltolammin Herrainsuonkadun mänty
Lempääläntien varressa Herrainsuonkadun päässä sijaitseva mänty on rauhoitettu juuristoineen vuonna 1960. Mänty sijaitsee omakotitalon pihassa.
Raholan kataja
Raholan suuri puumainen kataja ja sitä ympäröivä maa 1,5 metrin säteellä on rauhoitettu. Katajayksilö on suomen suurin ja tunnetaan myös Pohjoismaiden kookkaimpana: se on 11,75 metriä korkea, rungon ympärys on 2,62 metriä ja oksiston ympärysmitta yli 18 metriä. Kataja kaatui vuonna 2001 myrskyssä, kanto ja siihen kiinni jäänyt oksa ovat edelleen rauhoitettuja.
Raholan kynäjalava
Alkuperäisen rauhoituspäätökseen kuuluivat myös Piikahaassa kasvaneet kuusi ja toinen mänty, mutta niiden rauhoitus on lakkautettu 3.3.1980.
Raholan Piikahaan mänty
Raholan Piikahaassa sijaitseva mänty on rauhoitettu juuristoineen vuonna 1960.
Siivikkalantien mänty
Komea mänty on rauhoitettu juuristoineen vuonna 1993.
Taatalan Perähaanpuiston lehtikuusi
Perähaantien poikkeuksellisen järeärunkoinen lehtikuusi on rauhoitettu juuristoineen vuonna 1960.
Takahuhdin Kokonkadun siirtolohkare
Omakotitalon pihalla sijaitseva rauhoitettu siirtolohkare "Kukkoinkivi".
Teiskon Kortejärven mänty
Nykyisin jo keloutunut, vanha, korkea mänty on rauhoitettu juuristoineen vuonna 1959. Mänty kaatui Mauri -myrskyssä vuonna 2018, mutta se on rauhoitettu kohde edelleen.
Teiskon Ryssän mänty
"Ryssän männyksi" kutsuttu mänty on rauhoitettu juuristoineen vuonna 1972.
Terälahden männyt
Neljän lakkapäämännyn ryhmä on rauhoitettu juuristoineen vuonna 1964. Yksi puista on kuollut ja sen rauhoitus on lakkautettu.
Viikinsaaren laivarannan lehmukset
Viikinsaaren laivarannan lehmukset rauhoitettiin vuonna 1995. Pienempi kaatui 15.7.2010 ja rauhoitus onsen osalta lakkautettu 6.10.2010.
Näytetään kaikki kohteet 20/20
Näytetään kohteista 20/20
Ei tuloksia
Hirviniemessä sijaitsevassa rantakalliossa esiintyy 1900 miljoonaa vuotta vanhoja hiilipussifossiileja (Corycium enigmaticum). Hiilipussit ovat syntyneet savipalloista, joiden pintaan on muinoin tarttunut eliöpitoista liejua. Savipallojen ympärille kertynyt orgaaninen aines näkyy hiilikerroksena kiven pinnassa.
Mattokuusi (Picea abies var procumbens) on metsäkuusen erikoinen muoto. Se on lähes rungoton, ja sen oksat kasvavat maanmyötäisesti kuin mattona. Taustalla voi olla geneettisen häiriön sijaan myös ympäristötekijöiden vaikutus, sillä mattokuusia tavataan etenkin tuulisilla alueilla, merenrannoilla ja tuntureissa. Mattomaisesti kasvavat kuuset ovat harvinaisia, ja siksi ne ovat usein luonnonmuistomerkkejä. Kaupin ulkoilualueella kasvaa mattokuusi, joka rauhoitettiin luonnonmuistomerkiksi vuonna 2017 Suomen 100-vuotisjuhlan muistoksi. Se on noin puolen metrin korkuinen, mutta useampia metrejä leveä.
Aikaisemmin rauhoituspäätökseen kuului myös pienikokoinen, neljä metriä pitkä käärmekuusi, joka on kuitenkin kuollut ja hävitetty paikalta tahallisesti. Käärmekuusen rauhoitus on lakkautettu.
Teiskon Asuntilassa sijaitseva käärmekuusi on on rauhoitettu juuristoineen vuonna 2001. Käärmekuusi on kuusen erikoismuoto ja niitä on havaittu Pirkanmaalla harvakseltaan.
Lamminpäässä kasvavat viisi kuusta on rauhoitettu juurineen vuonna 1968.
Kynäjalava on toinen Suomen kahdesta rauhoitetusta puulajista. Tämä Tahmelan Lorisevanpuistossa kasvava yksilö on kahteen kertaan rauhoitettu, sillä siitä tuli myös luonnonmuistomerkki vuonna 1983. Komeakasvuinen puu aivan Pyhäjärven rannassa on maisemallisesti vaikuttava.
Tämä siirtolohkare sijaitsee Ojalan Maaniityssä. Se suojeltiin luonnonmuistomerkkinä vuonna 2017 Suomen 100-vuotisjuhlan muistoksi. Siirtolohkare on vaikuttavan näköinen ja kookas: sen pituus on noin 14 metriä ja korkeus noin 7 metriä.
Omakotitalon pihalla kasvavat viisi lehmusta on rauhoitettu juuristoineen. Eteläisimmän puun rauhoitus lakkautettiin ja puu kaadettiin 29.10.1999 lahovikaisena.
Lempääläntien varressa Herrainsuonkadun päässä sijaitseva mänty on rauhoitettu juuristoineen vuonna 1960. Mänty sijaitsee omakotitalon pihassa.
Raholan suuri puumainen kataja ja sitä ympäröivä maa 1,5 metrin säteellä on rauhoitettu. Katajayksilö on suomen suurin ja tunnetaan myös Pohjoismaiden kookkaimpana: se on 11,75 metriä korkea, rungon ympärys on 2,62 metriä ja oksiston ympärysmitta yli 18 metriä. Kataja kaatui vuonna 2001 myrskyssä, kanto ja siihen kiinni jäänyt oksa ovat edelleen rauhoitettuja.
Alkuperäisen rauhoituspäätökseen kuuluivat myös Piikahaassa kasvaneet kuusi ja toinen mänty, mutta niiden rauhoitus on lakkautettu 3.3.1980.
Raholan Piikahaassa sijaitseva mänty on rauhoitettu juuristoineen vuonna 1960.
Komea mänty on rauhoitettu juuristoineen vuonna 1993.
Perähaantien poikkeuksellisen järeärunkoinen lehtikuusi on rauhoitettu juuristoineen vuonna 1960.
Omakotitalon pihalla sijaitseva rauhoitettu siirtolohkare "Kukkoinkivi".
Nykyisin jo keloutunut, vanha, korkea mänty on rauhoitettu juuristoineen vuonna 1959. Mänty kaatui Mauri -myrskyssä vuonna 2018, mutta se on rauhoitettu kohde edelleen.
"Ryssän männyksi" kutsuttu mänty on rauhoitettu juuristoineen vuonna 1972.
Neljän lakkapäämännyn ryhmä on rauhoitettu juuristoineen vuonna 1964. Yksi puista on kuollut ja sen rauhoitus on lakkautettu.
Viikinsaaren laivarannan lehmukset rauhoitettiin vuonna 1995. Pienempi kaatui 15.7.2010 ja rauhoitus onsen osalta lakkautettu 6.10.2010.
Päivitetty 28.9.2022