Peltolammi-Pärrinkosken luonnonsuojelualue

Peltolammin-Pärrinkosken luonnonsuojelualue perustettiin 26.8.1992. Luonnonsuojelualueen vanha osa on pinta-alaltaan 31,39 hehtaaria ja sitä laajennettiin 3,3, hehtaarilla vuonna 2016 hajuheinän kasvupaikkojen turvaamiseksi. Alue sijaitsee Sarankulman ja Peltolammin kaupunginosissa Tampereen eteläpuolella. Luonnonsuojelualue kuuluu Viikinsaaren tavoin Pirkkalan lehtokeskukseen. Lisäksi Myllypuron ja Pärrinkosken rauhallinen ja viihtyisä puromaisema tekevät alueesta arvokkaan suojelukohteen.

Luonnonsuojelualueella liikkuessa tulee noudattaa rauhoitusmääräyksiä.

Alueen sijainti ja kulkuyhteydet

Peltolammin-Pärrinkosken luonnonsuojelualue sijaitsee Tampereen eteläisessä osassa, Peltolammin välittömässä läheisyydessä. Pääosa alueesta sijaitsee rautatien ja Rukkamäentien väliin jäävässä kolmiossa. Luonnonsuojelualuetta on myös radan länsipuolella Pärrinkosken ympäristössä ja Multisillan puolella radan vieressä.

Peltolammille pääsee linja-autolla. Bussiliikenteestä ja aikatauluista löytyy tietoa Tampereen seudun joukkoliikenteen sivuilta. Omalla autolla tultaessa auton voi jättää parkkiin esimerkiksi Peltolammin uimarannan parkkipaikalle.

Reitit ja palvelut

Peltolammi-Pärrinkosken alueella on polkuverkostoa ja kevyenliikenteenväyliä. Myllyojan varressa kulkevan polun varteen on rakennettu pitkoksia alueen kulumisen ehkäisemiseksi ja liikkumisen helpottamiseksi. Luonnonsuojelualueen rajat on merkitty rajapaaluilla ja alueelle on tulossa myös alueen luonnosta kertovia opastauluja.

Peltolammilla on uimaranta, jonka palveluista löytyvät muun muassa wc ja ulkokuntosali sekä kesäisin kioski.

Alueen kuvaus ja luonnon piirteet

Peltolammin alue kuuluu Etelä-Hämeen lehtokeskukseen. Peltolammin tyyppisiä, arvokkaita luonnontilaisia lehtoalueita on Tampereella enää muutamia jäljellä. 1960-luvulla alkanut ulkoilu- ja virkistyskäyttö näkyy alueen kulumisena ja roskaantumisena.

Suojelualueen parhaat maisemat ja viehättävimmät elämykset löytyvät Myllypuron varsilta. Keväisin puro pauhaa kuohuvana vapaana koskena, kesällä voi nauttia veden rauhallisesta solinasta. Puro juoksee yli sammaloituneiden kivien ja veteen pudonneiden oksien, ohi rehevien saniaiskasvustojen. Puron partaalla voi aistia jotain alkuperäisestä, luonnon ainutlaatuisesta rauhasta.

Kasvillisuus on pääasiassa rehevää ja monipuolista lehtokasvillisuutta. Peltolammin eteläinen ranta-alue on luhtaa ja rantanevaa. Suojelualueella tavataan Tampereella muuten harvinaisena esiintyvää eteläsuomalaista kivikkolehtokasvia haisukurjenpolvea. Tampereella pohjoisrajansa saavuttava vankkasara esiintyy Arranmaan alueella. Tampereella niin ikään harvinaisena esiintyvä jalkasara esiintyy laajahkoina kasvustoina Pärrinkosken pohjoispuolella. Erittäin uhanalainen isovesirikko on koko suojelualueen harvinaisin putkilokasvi. Alueen pohjoisosasta on löydetty mäntykukan punakukkainen muoto - luultavasti ainoana Suomessa. Laajennusosan merkittävin laji on hajuheinä, jota kasvaa satakunta kortta alueen eteläosan louhikossa.

Peltolammilta laskevassa Myllypurossa kasvaa vaarantuneeksi luokiteltu kalliosuomusammal. Pärrinkoskella esiintyy erityisesti suojeltava vesiperhoslaji noropalkonen (Hydroptila occulta). Koskessa on aikoinaan ollut hyvä rapukanta, mutta ravut kuolivat rapuruttoon.

Alueen sienilajistoon kuuluu muutamia vaateliaita lehtosieniä. Harvinaisempia sienilajeja edustavat lepäntatti, anishaprakas ja haikukynsikäs. Lisäksi alueelta on löydetty tieteelle kuvaamattomia kotelosienilajeja.

Luonnonsuojelualueella on havaittu 31 pesivää tai pesimäaikaista lintulajia. Näistä harvinaisimpia ovat mustapääkerttu, kultarinta ja pikkusieppo. Alueen perhoslajisto on monipuolinen, mikä johtuu sopivien ravintokasvien runsaudesta. Alueelta on löydetty muutamia erikoisuuksia, kuten palsamikenttämittari, verkkomittari, virnasinisiipi, kuusamaliuskamittari ja ruskolampiyökkönen.

Peltolammin myllyn historia

Puroon perustettiin mylly 1800-luvun lopulla. Myllyä pitivät Värmälän veljekset, jotka asuivat maakuopassa ja kuolivat häkään. Pärri-niminen mies, joka oli Teiskon Yli-Pärrejä, osti sitten rakenteilla olevan talon ja myllyn. Tästä juontuu nimi Pärrinkoski.