Opistotarinat avaa Tampereen seudun työväenopiston arkea, ammattiryhmien työtä ja ainealueita. Minkälaista työ ja opiskelu vapaan sivistystyön parissa on? Miten ajankohtaiset ilmiöt näkyvät opistossa?
Opetuspiloteiksi kutsuttuihin, arvopohjaisen työskentelyn kokeiluun lähteneet opettajat saivat vapaasti valita toteutustavan oman ainealueensa ehdoin. Opetuspilotteja toteutettiin teatteritaiteessa, kädentaidoissa, tanssissa ja kuvataiteessa. Keskeisintä oli tutkia, miten ekososiaalisen sivistyksen arvoja voi viedä käytäntöön opiskelijoiden elämänpiiriin ja miten oppilaitos voi luoda merkityksellisiä yhteyksiä, mikä oli myös yksi hankkeen tavoitteista.
– Vaikka kyse on hankkeesta ja isoista, monisyisistä asioista, ei kannata latistua kaavoihin, vaan pyrkiä systeemiseen ajatteluun, Syke-hankkeen projektisuunnittelijana työskennellyt Taru Huokkola muistuttaa.
Systeeminen ajattelu on kestävän tulevaisuuden rakentamisen ja ekososiaalisen sivistyksen avaintaito, jota tarvitaan syy-seuraussuhteiden tunnistamiseen niin ekologisessa, sosiaalisessa kuin taloudellisessa todellisuudessa paikallisesti ja globaalisti.
– Elämän syvempi pohtiminen luo yhteyttä ihmisten välille ja aitoja kohtaamisia pelkkien kuulumisten yli silloin, kun uskalletaan pohtia vaikeampia aiheita ja kertoa, mistä itse saa merkityksellisyyttä, Huokkola toteaa.
Kädentaitojen suunnittelijaopettaja Ulla Tujula vei ekososiaalisen sivistyksen arvot käsityön taiteen perusopetukseen, jonka teematyöskentelyyn arvot sopivat hyvin. Samalla opiskelijat pääsivät syventämään omaa taiteellista ilmaisuaan.
Opiskelijat esimerkiksi valmistivat kehyskudontatekniikkaa käyttäen tekstiiliteoksia ekososiaalisen sivistyksen ja kestävän kehityksen teemojen innoittamina.
– Opiskelijat pitivät arvopohdinnasta ja kestävän kehityksen ideologian käyttämisestä.
Seuraamustietoisuuden pohtiminen syvensi työskentelyä entisestään, mikä lisäsi merkityksellisyyden kokemusta.
– Joillakin opiskelijoilla seuraamustietoisuus nimensä mukaisesti seurasi omaan arkeen, ja he alkoivat myös tehdä ostovalintoja kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti, Tujula kertoo.
Opettajalta opetuspilotti vaati Tujulan mukaan lähinnä ajatustyötä ja tiedonhakua opetuksen tueksi, oppimisympäristö sai laajentua luontoon asti.
– Luonnon keskellä työskentely loi erityisen otolliset olosuhteet luonnonväreillä värjäämiselle, joka on hidas prosessi. Se pakotti opiskelijat rauhalliseen yhdessäoloon ja hienoihin keskusteluihin elävän tulen sekä olennaisen äärellä.
Kuvataidekoulu Sara Hildén -akatemiassa opetuspilottiin lähti mukaan kolme opettajaa seitsemän opetusryhmänsä kanssa. Opettaja Anni Toivonen pilotoi arvopohjaista työskentelyä 9–11-vuotiaiden ryhmissä, joissa oppilaat saivat maalata luonnonväreillä, kuten punakaalilla, punajuurella, mustikalla ja marja-aronialla. Värien jalostamisessa hyödynnettiin myös ruokasoodaa ja sitruunamehua.
Työskentelyn teemaksi Sara Hildén -akatemian ryhmissä valittiin ihmisen mikrobiomi. Oppilaat pääsivät eläytymään ihmisen elimistössä elävän mikrobin kokemusmaailmaan ja maalaamaan sen sielunmaisemaa.
– Me olemme mikrobien planeetta, viidakko ja kasvualusta. Emme ole koskaan erillämme muusta luonnosta, Toivonen kertoo yhteisistä keskusteluista oppilaitten kanssa.
Työt herättivätkin oppilaat pohtimaan itseään osana luontoa ja kuvataidetyöskentelyssä käytettävien materiaalien alkuperää.
– Palautteissa korostui kokemus elämyksellisyydestä, ja monen mielestä luonnonvärityöskentely oli lukukauden parasta puuhaa, Toivonen sanoo.
Syväsivistys ja kestävä kehitys elämäntapana -hanke Syke oli Tampereen seudun työväenopiston laatu- ja kehittämishanke, jonka rahoitti Opetushallitus. Hanke päättyi maaliskuussa 2023.
Jätä kommentti