Varhaiskasvatuksessa opitaan leikin ja luovuuden avulla
– Mysteereissä kaikista kivointa on se, kun kaikki meidän ryhmästä on niissä mukana ja että Töröhattu on ilmestynyt vain meille, kertoo Mustametsän esioppilas Hertta Tuomivaara.
Salaperäinen Töröhattu on osa esiopettaja Sonja Laitilan pedagogiikkaa. Laitila tutkii Tampereen yliopiston väitöskirjatutkijana lapsen sitoutumista kielen oppimiseen leikkipedagogiikan kautta. Töröhatun lähettämissä kirjeissä olevia ongelmia ratkomalla esiopetusryhmä Tunturipöllöjen lapset oppivat kielellisiä taitoja, ongelmien ratkomista ja yhteistyön tekemistä.
Tampereen kaupungin uusi Kasvatuksen, opetuksen ja koulutuksen polut 2025–2035 -ohjelma tähtää siihen, että jokaisella lapsella ja nuorella on mahdollisuus kasvaa ja kehittyä omana itsenään, saavuttaa potentiaalinsa ja osallistua yhteisöön. Kaupungin varhaiskasvatuksen johtaja Elli Rasimuksen mukaan tavoitteena on yhteinen tahtotila taaperosta aikuisuuden kynnykselle.
– Oppiminen lähtee varhaiskasvatuksesta. Meidän tulee huolehtia koko ikäluokasta ja tukea jokaista yksilöä. Tämä päämäärä tarvitsee tuekseen tunteen siitä, että tulee kohdatuksi ja saa kasvaa yhdenvertaisessa ja turvallisessa ilmapiirissä, Rasimus sanoo.
Jokainen lapsi halutaan nähdä yksilönä
Mustametsän päiväkodissa ja esiopetuksessa lasten huomioiminen yksilöinä on arkipäivää. Se vaatii kuitenkin työntekijöiltä omien työtapojen aktiivista tarkastelua.
Jos päiväkodin työntekijät eivät pysähdy säännöllisesti miettimään, millainen suhde kuhunkin lapseen on ja miten jokainen lapsi tulee huomioitua, hiukan vetäytyvämpi ja hiljaisempi lapsi voi jäädä arjen kiireessä vähemmälle.
Mustametsän varhaiskasvatusyksikön johtaja Leena Laineen mukaan varhaiskasvatuksessa on tapahtunut parin vuosikymmenen aikana isoja muutoksia. Yksi liittyy lapsen yksilöllisen tuen saamiseen.
– Meillä on täällä erittäin ammattitaitoinen henkilökunta. Työntekijämme havainnoivat lapsia, tutustuvat heihin ja pystyvät sitä kautta tunnistamaan lasten erilaiset oppimistavat sekä yksilölliset vahvuudet ja tuen tarpeet. Jokainen lapsi nähdään yksilönä, mutta myös ryhmän jäsenenä. Lapsella on tarve sekä kuulua yhteisöön että olla arvostettu omana itsenään, Laine sanoo.
Sonja Laitila kertoo, että lapsi voi esimerkiksi vaikuttaa siltä, ettei seuraa ryhmätilannetta ollenkaan, mutta osaa jälkeen päin kertoa, että parasta hetkessä oli tavujen ratkominen.
– Lapsi tulee ottaa huomioon kokonaisuutena. Joku viestii kehollisesti, että hän viihtyy, osa taas kertoo siitä sanallisesti. Jotta lapsi tulee kokonaisuutena nähdyksi, yhteistyö työntekijöiden välillä ja vanhempien kanssa on todella tärkeää, Laitila kertoo.
Ongelmanratkaisua ja Töröhatun tarkkailua
Tunturipöllöjen ryhmä on täysin hurahtanut yhdessä luomansa Töröhatun maailmaan. Laitila kertoo, että innostus lähtee yleensä muutamasta lapsesta, jotka vetävät muut mukanaan.
– Mikä tahansa ryhmä kyllä tempautuu mukaan, mutta tämä ryhmä on ollut todella nopeasti syttyvä.
Alvar Virtasen mukaan Töröhatussa ja tämän lähettämissä viesteissä onkin ollut kivaa melkein kaikki, erityisesti itse Töröhattu.
– Se näyttää niin jotenkin kivalta tyypiltä ja se lähettää mysteerejä. Me lähetetään sille postia ja se vastaa usein. Kivoin oli se, kun saatiin sellainen kippo ja kirjoitettu ohje, että mitä siihen taikajuomaan tulee. Me jätettiin se taikajuoma Pöllöpuulle ja sitten se katosi, Virtanen kertoo.
Elsa Haaranen ja Hertta Tuomivaara pitävät yhtä paljon ongelmanratkaisusta kuin Töröhatun tarkkailusta metsässä:
– On ollut kiva tehdä taikajuoma ja löytää pöllö takaisin, kun ratkaistiin mysteereitä. Niissä oli kiva, kun piti kirjoittaa alkukirjaimet ja selvisi, missä avain on.
Varhaiskasvatuksessa luodaan pohja oppimiselle
– Varhaiskasvatuksessa on oikeastaan kaikkein tärkeintä minäpystyvyyden tukeminen, Kun lapsi opettelee uutta asiaa, eikä se alkuun onnistu, meidän tehtävämme on sanoa, että sinä pystyt siihen ja minä autan sinua. Palkitsemme sinnikkyydestä ja tekemisestä, emme lopputuloksista, Laitila toteaa.
Minäpystyvyyden tukeminen ja myös oppimaan oppiminen onnistuvat Mustametsän henkilökunnan mukaan parhaiten, kun mukana on luovuutta, leikkiä, iloa ja huumoria. Luku- ja laskutaidon pohjaa luodaan pienestä asti osana päiväkotipäivien arkea sekä leikeissä ja metsäretkillä.
Vaikka monet Kasvatuksen, opetuksen ja koulutuksen polut 2025–2035 -ohjelman sisältämät asiat toteutuvat varhaiskasvatuksessa jo lain määräämänä, uusi yhteinen suunta saa kiitosta Laineelta ja Laitilalta. Se terävöittää vielä entisestään yhteistä päämäärää.
– Tampereella on panostettu varhaiskasvatukseen ja esiopetukseen jo pitkään. Resurssit ovat hyvät, ja ne auttavat kasvatus- ja opetustyössä. Me luomme täällä pohjan lapsen oppimistaidoille ja halulle oppia uutta. Oppimisen ilon soisi jatkuvan läpi lapsen opinpolun, toivoo Laine.
Pelottava voikin olla arka ja ihan kiltti
Pulmien ratkomisen lisäksi Laitilan esioppilaat pitävät erityisesti nukketeatterin tekemisestä. Ensin lapset tekivät esityksiä Laitilan ja ryhmän lastenhoitajan Jaana Näppilän ohjaamana, mutta nyt niitä syntyy jo täysin itsenäisesti.
Isla Kopponen, Elsa Haaranen ja Alvar Virtanen olivat valmistelleet uuden näytelmän tänään jo ennen kuin Laitila tuli töihin. Yksi lapsista tekee esityksiin myös äänitehosteet ja musiikit soittimilla.
Tunturipöllöjen vuoden kohokohta on ollut oman elokuvan tekeminen. Lumikuningattaren tarina herätti myös hyvät keskustelut. Lapset pohtivat, onko lumikuningatar oikeasti niin ilkeä ja mitäköhän sille on sattunut. Samanlaisin aatoksin lapset pohtivat myös Töröhattua.
– Töröhatulla on musta asu, se on kiltti, mutta vähän pelokas ja lähettää mysteereitä. Mutta arat on yleensä myös aika kilttejä, sanovat Elsa Haaranen ja Hertta Tuomivaara.
Kasvatuksen, opetuksen ja koulutuksen polut 2025–2035 -ohjelma
“Tampereen kaupungin uusi Kasvatuksen, opetuksen ja koulutuksen polut 2025–2035 -ohjelma tähtää siihen, että Tampere erottuu Suomen johtavana koulutuskaupunkina, jossa jokainen oppija kohdataan yksilönä ja yhteisön jäsenenä. Tampereella halutaan, että jokaisella lapsella ja nuorella on mahdollisuus kasvaa ja kehittyä omana itsenään, saavuttaa potentiaalinsa ja osallistua yhteisöön.
Ohjelman painopisteet korostavat turvallista ja välittävää oppimisympäristöä, mielenterveyden tukitoimia ja kiusaamisen ehkäisyä. Lukutaito ja monikielisyys kehittyvät läpi koulutuspolun, ja vieraskielisten lasten suomen kielen oppimista tuetaan varhaiskasvatuksesta korkeakoulutukseen. Digitaalisuutta ja tekoälyä hyödynnetään yksilöllisen ohjauksen tukena, mutta samalla pidetään kiinni kiireettömistä kohtaamisista ja oppijan perustaitojen vahvistamisesta.”
