Ekosysteemitilinpidon avulla on mahdollista esittää, minkä arvoisia ovat luonnon tuottamat hyödyt, kuten virkistys, tulvasuojelu ja kaupunkien viilentäminen. Arvot voidaan esittää vertailukelpoisina muiden taloudellisten tunnuslukujen rinnalla.
Tampere on ollut aktiivisesti mukana urbaanin ekosysteemitilinpidon kehittämistyössä yhdessä Suomen ympäristökeskuksen (Syke) kanssa. Viimeisimmässä Syken, pilottikaupunkien ja Sitran rahoittamassa Countecos-hankkeessa arvioitiin virkistys- ja viilennyspalvelujen taloudellinen arvo. Aiemmassa Euroopan tilastovirastot (ESTAT) rahoittamassa ENVECOPACK-hankkeessa arvioitiin tulvien hillintäpalvelun taloudellista arvoa.
Tulokset tuovat näkyväksi kaupunkiluonnon merkityksen erityisesti asukkaiden hyvinvoinnin ja ilmastonmuutokseen sopeutumisen kannalta.
Ekosysteemitilinpidon karttakerrokset kuvaavat, miten luonto muuttuu hyödyiksi ihmisille. Alimpana oleva pohjakartta kuvaa Tampereen maantiedettä. Sen päällä oleva maanpeitekartta kertoo, millaista luontoa ja missä laajuudessa eri paikoissa on, kuten erityyppisiä metsiä.
Ylimmät karttatasot näyttävät, kuinka paljon luonnosta syntyy hyötyä kaupunkilaisille käytännössä, esimerkiksi virkistystä, helteellä viilennystä ja suojaa tulvavesiltä.
Vuonna 2024 Tampereen viher- ja vesialueiden tuottaman vuosittaisen virkistymisen taloudellinen arvo oli arviolta 149 miljoonaa euroa. Erityisesti vesistöt, vanhat metsät ja keskustan, Kauppi-Niihaman ja Hervannan alueiden luonto tuottaa paljon virkistysarvoa.
Virkistyspalvelun taloudellinen arvo laskettiin asukkaille tehdyn kyselyn avulla. Kyselyssä käytettiin paikkatietoa, kun selvitettiin, miten ihmiset käyttävät luontoa virkistykseen. Tilastollisesti edustavassa kyselyssä saatiin selville, kuinka paljon ja missä kaupungin viher- ja vesialueiden tarjoamia virkistyspalveluja käytetään ja miten paljon kohteeseen pääsemiseksi käytetiin aikaa ja rahaa.
Viheralueet ja vesistöt viilentävät kaupunkia hellejaksojen aikana ja vähentävät kuumuuden aiheuttamia terveysriskejä. Vuonna 2022 viilennyspalvelun arvioidaan säästäneen noin 13 ihmishenkeä, ja sen taloudellinen arvo oli noin 57 miljoonaa euroa koko kesän aikana. Viilennysvaikutuksen ansiosta ihmishenkiä säästyi etenkin vanhemmissa ikäryhmissä.
Kasvillisuuden ja vesistöjen viilennysvaikutus laskettiin mallilla, joka laskee eri ekosysteemityyppien kyvyn viilentää ilmaa varjostuksen, haihdunnan ja heijastavuuden perusteella. Viilennysvaikutuksen taloudellinen arvo laskettiin yhdistämällä viilennysvaikutus keskilämpötilaan liittyvään ylimääräisen kuolleisuuden riskiin. Tämän avulla laskettiin viilennysvaikutuksen ansiosta säästettyjen ihmishenkien lukumäärä, joka muutettiin rahamääräiseksi käyttämällä ihmishengen tilastollista arvoa.
Viheralueet ja maaperä pidättävät sadevesiä ja ehkäisevät tulvien tuottamia vahinkoja. Tampereella tulvien hillintäpalvelun taloudellinen arvo vuonna 2018 oli arviolta 45 miljoonaa euroa yhtä 24 millimetrin sadantahuipun tulvatapahtumaa kohden. Suurin taloudellinen hyöty tulvien hillinnästä oli pientalovaltaisilla asuinalueilla.
Laskelmassa tulvien hillinnän taloudellinen arvo perustui rakennuksille potentiaalisesti aiheutuviin vahinkokustannuksiin, minkä vuoksi esimerkiksi metsien tulvien hillintäpalvelun taloudellinen arvo ei noussut korkeaksi, vaikka ne pidättävätkin paljon sadevettä
Tampereen pilotointien viesti on selkeä: luonnosta huolehtiminen ei ole pelkkä kustannus, vaan pitkän aikavälin investointi, joka tuottaa merkittäviä taloudellisia, sosiaalisia ja ekologisia hyötyjä. Monimuotoinen luonto lisää Tampereen resilienssiä, tukee asukkaiden terveyttä ja turvallisuutta sekä vahvistaa elinvoimaa kasvavassa kaupungissa.
Ekosysteemitilinpito tarjoaa Tampereelle konkreettisen työkalun, jonka avulla luontopääoma voidaan ottaa huomioon aiempaa systemaattisemmin strategisessa suunnittelussa ja päätöksenteossa – ajoissa ja tietoon perustuen.
Ekosysteemiksi kutsutaan toiminnallista kokonaisuutta, joka muodostuu luonnonolosuhteiltaan verrattain yhtenäisellä alueella elävistä, toisiinsa vuorovaikutussuhteessa olevista eliöistä ja niiden elottomasta ympäristöstä.
Ekosysteemipalvelut ovat erilaisia aineellisia ja aineettomia hyötyjä, joita ihmiset saavat luonnosta, kuten ilmaston säätely, maaperän ja pohjaveden muodostus, pölytys, ravinto, hulevesien hallinta, lääkeaineet sekä luonnon tarjoamat virkistysmahdollisuudet ja esteettiset kokemukset.
