Tampereen varhaiskasvatus tukee maahan muuttavien perheiden kotoutumista

Tampere on kasvava ja monimuotoinen kaupunki, jossa yhä useampi lapsiperhe tulee erilaisista kieli- ja kulttuuritaustoista. Kaupungin varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa monikulttuurisuus ja kulttuurienvälisyys näkyy arjessa: lapsia rohkaistaan tutustumaan erilaisiin kieliin, kulttuureihin ja katsomuksiin.

Lapsille näytetään myös kulttuurien sisäistä moninaisuutta, muuttuvuutta ja kulttuurien välisiä yhteyksiä. Henkilöstö toimii mallina myönteiselle kohtaamiselle sekä rakentaa avointa keskusteluilmapiiriä, jossa opitaan yhdessä. 

– Moninaisuus nähdään meillä voimavarana. Varhaiskasvatuksen tehtävä on tukea lasten kulttuurista osaamista ja vahvistaa heidän vuorovaikutus- ja ilmaisutaitojaan, kertoo Tampereen eteläisen alueen varhaiskasvatuksen aluejohtaja Tanja Moisala.

Kulttuuri-identiteettiä vahvistava arki

Tampereen varhaiskasvatuksessa syntyy päivittäin hetkiä, joissa lapset voivat jakaa omia perinteitään ja tutustua muiden tapoihin. Kulttuurinen moninaisuus näkyy luontevasti leikeissä, juhlapäivissä, ruokailuhetkissä ja muissa arjen tilanteissa.

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden mukaisesti lasten kanssa harjoitellaan erilaisten ihmisten kanssa toimimista sekä erilaisten näkemysten kuuntelemista, tunnistamista ja ymmärtämistä. Oikeus omaan kieleen, kulttuuriin, katsomukseen ja uskontoon on perusoikeus, jota varhaiskasvatuksessa tuetaan suunnitelmallisesti.

Identiteetti muodostuu monista kulttuurisista tekijöistä, jotka voivat limittyä ja sekoittua toisiinsa. Lapsia autetaan tunnistamaan näitä oman identiteetin rakentavia elementtejä. Samalla varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa huomioidaan se, mitä perheet itse haluavat tuoda esiin taustastaan ja kulttuurisesta perimästään, jotta lapsen ja perheen yksilöllinen tarina tulee nähdyksi ja arvostetuksi.

Sosionomin erityisosaaminen tukee perheitä ja kotoutumista

Tampereen varhaiskasvatuksessa työskentelee opettajien ja lastenhoitajien lisäksi sosionomeja, joiden erityisosaamiseen kuuluu muun muassa lapsiryhmän yhteisöllisyyden edistäminen, sosiaalisten ongelmien ennaltaehkäisy sekä perheiden tukeminen ja ohjaaminen erilaisten palvelujen pariin. Vuonna 2030 voimaan tuleva uusi asetus lisää korkeakoulutettujen työntekijöiden määrää päiväkotiryhmissä, mikä vahvistaa myös sosionomien roolia.

Juuri Suomeen muuttaneille lapsiperheille saattaa palvelujärjestelmä näyttäytyä epäselvänä, jolloin kotoutumisen kannalta on päiväkodin rooli lähiyhteisönä sekä lapselle että perheelle merkittävä. Sosionomin sosiaali-, terveys- ja kasvatuspalveluiden palvelujärjestelmän tuntemus ja palveluohjaus on näissä tilanteissa erityisen tärkeää.

– Varhaiskasvatus voi olla kotoutumisen kannalta ratkaiseva tukiverkosto. Kun perhe saa tukea arjen palvelujen hahmottamiseen ja lapselle avautuu turvallinen ryhmäympäristö, kotoutuminen etenee monella tasolla.

Edufirst-hankkeessa kehitetään saavutettavaa varhaiskasvatusta

Tampere on mukana eurooppalaisessa Erasmus+ rahoitteisessa Edufirst-hankkeessa, jossa kaupunki tekee yhteistyötä Milanon, Barcelonan ja Vicin yliopiston kanssa. Hankkeessa tarkastellaan varhaiskasvatuksen laatua, saatavuutta ja saavutettavuutta eri kaupungeissa ja miten sitä voisi parantaa. Hankkeen tavoitteena on tukea heikommista sosioekonomisista taustoista tulevia perheitä ja lapsia. Hanke koittaa löytää keinoja lasten tulevaisuuden tukemiseen ja vähentää sosioekonomisen taustan vaikutusta.

Hankkeen puitteissa on vierailtu kaupunkien varhaiskasvatusyksiköissä ja vaihdettu kokemuksia muun muassa lapsiperhe palveluiden, palveluohjauksen ja monikulttuurisuuden teemoista. Tampereella vierailijat kävivät tutustumassa Vuoreksen metsäeskariin, Linnainmaan avoimeen varhaiskasvatukseen sekä ilta- ja vuorohoidon järjestämiseen Etelä-Hervannan päiväkodissa. Barcelonassa ja Milanossa vierailtiin päiväkodeissa ja perhekerhoissa. Päiväkotipalveluita on näissä kaupungeissa niukasti, ja huoltajien verkostoitumista sekä perhe-elämää on tuettu perhekerhotoiminnalla. Italiassa ja Espanjassa lasten velvoittava koulupolku alkaa kolmivuotiailla, mutta ennen kolmea ikävuotta palveluita on heikosti saatavilla.

– Kansainvälinen yhteistyö on tuonut esiin, kuinka ainutlaatuista on lapsen subjektiivinen oikeus varhaiskasvatukseen. Tästä meillä Suomessa on syytä olla ylpeitä, kuten myös varhaiskasvatuksen korkeasta laadusta kautta maan, hankkeessa mukana oleva Moisala sanoo.

Viimeisimpänä Edufirst-hanke mahdollisti tamperelaisille varhaiskasvatuksen sosionomeille kaksipäiväisen koulutuksen, jossa syvennyttiin kulttuuri- ja katsomustietoisen varhaiskasvatuksen sekä perheiden kotoutumisen tukemisen teemoihin.

– Koulutukset avasivat uusia näkökulmia arjen työhön ja tarjosivat myös konkreettisia työkaluja sosionomien työn tueksi.

Tavoitteena yhdenvertainen alku kaikille tamperelaislapsille

Tampereella uskotaan varhaiskasvatuksella olevan merkittävä rooli perheiden arkeen ja kotoutumiseen. Luottamuksellinen kasvatussuhde perheen ja varhaiskasvatuksen välillä voi syntyä, kun perhe kokee tulevansa nähdyksi ja kuulluksi. Näin myös lapsen polku varhaiskasvatuksessa rakentuu turvalliseksi ja yhdenvertaiseksi.

– Meille on tärkeää, että jokainen perhe kokee olevansa osa tamperelaista yhteisöä alusta asti. Monikulttuurisuus on osa kaupunkimme nykyisyyttä ja tulevaisuutta, ja haluamme vaalia sitä myös varhaiskasvatuksessa, kiteyttää Moisala.