Tietoon perustuvaa yhteistyötä
Tilannekuva 18–28-vuotiaiden nuorten eli nuorten aikuisten hyvinvoinnista koottiin yhdessä ekosysteemiin kuuluvien asiantuntijoiden kanssa keväällä 2025 osaksi Tampereen kaupungin hyvinvointikertomusta.
– Nuoret aikuiset saatiin ensimmäistä kertaa erotettua laajemmasta työikäisten ryhmästä erilliseksi ikäryhmäksi hyvinvointikertomuksessa. Sitä seuranneessa hyvinvointisuunnitelmassa nuorten aikuisten hyvinvoinnin edistämiselle määriteltiin viisi tavoitetta ja niiden seurannalle mittarit, kertoo hankkeen projektipäällikkö Johanna Pyymäki.
Vuoden 2025 aikana toteutettiin myös ihmiskeskeinen vaikuttavuuslaskenta kahdesta nuorten mielen hyvinvointia haastavasta ajankohtaisesta teemasta: nuorten yksinäisyydestä ja uupumuksesta. Selvityksen tulokset osoittavat, että yksinäisyys ja uupumus kietoutuvat nuorten arkeen, opintoihin ja sosiaalisiin suhteisiin usein jo varhaisessa iässä. Nuoret saavat eniten tukea ystäviltä ja perheeltä, kun taas virallinen palveluverkko näyttäytyy monelle pirstaleisena ja vaikeasti saavutettavana.
– Selvitys tuo esiin nuorten yksinäisyydestä ja uupumuksesta aiheutuvat taloudelliset vaikutukset ja antaa konkreettisia toimenpidesuosituksia. Se rakentaa pohjaa kokemustietoon ja vaikuttavuusarvioon perustuvalle kehittämiselle ja päätöksenteolle, tiivistää Pyymäki.
Yhteistyöverkostosta muodostuu nuoria tukeva ekosysteemi
Hankkeessa aikana on rakennettu yhteistyöverkosto, joka keskittyy nuorten ja erityisesti nuorten aikuisten hyvinvoinnin edistämiseen. Yhteistyöverkosto kantaa nimeä Nuorten hyvinvoinnin edistämisen ekosysteemi. Ekosysteemin toiminnalle on määritelty yhdessä tavoitteet, joista ensimmäiseksi tartutaan nuorten yhteisöllisyyden vahvistamiseen sekä syrjäytymisen ehkäisyyn.
Ekosysteemin kuukausittain kokoontuvaan ydinryhmään kuuluu tällä hetkellä 30 toimijaa, jotka edustavat Tampereen kaupungin yksiköitä, Tampereen korkeakouluyhteisöä, Pirkanmaan hyvinvointialuetta, Artteli-Kumppanuusyhdistys ry:tä, Pirkanmaan lapsi- ja perhejärjestöjen verkoston järjestöjä, Tampereen seurakuntia, Kansaneläkelaitosta ja Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiötä.
– Ydinryhmän kuukausittaisten tapaamisten lisäksi järjestetään vuosittain kevät- ja syyspäivät, joka kokoavat yhteen laajemmin nuorten hyvinvointia edistämisen parissa työskenteleviä toimijoita, kertoo Pyymäki.
Kevään 2026 aikana ekosysteemin toiminnassa painottuu nuorten hyvinvointia edistävien käytännön toimenpiteiden suunnittelu. Syksyllä tartutaan myös hyvinvointivaikutusten mittaamisen kehittämiseen sekä rahoitushakujen ja edunvalvonnan edistämiseen.
Tietoa ja työkaluja nuorten mielen hyvinvoinnin tukemiseen
Hanke on toteuttanut yhdessä tutkijoiden kanssa kolmiosaisen Mielellään!-koulutuksien sarjan, joka on suunnattu erityisesti nuorten huoltajille ja nuorten kanssa työskenteleville. Sarja käsittelee ajankohtaisia nuorten mielen hyvinvointiin liittyviä teemoja: suorituskeskeisyyttä ja nuorten uupumista, digitalisaatiota ja sosiaalisen median käyttöä sekä sukupuolta ja nuorten tasa-arvoisia suhteita. Jokaisessa osassa kuullaan kahta eri tutkijaa, ja tallenteet ovat hankkeen nettisivuilla vapaasti katsottavissa.
– Mielellään!-koulutukset antavat aikuisille lisää tietoa ja työkaluja nuorten kohtaamiseen ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseen. Koulutukset lisäävät huoltajien ja opettajien mutta myös kehittäjien ja päättäjien valmiuksia käsitellä mielen hyvinvointiin liittyviä ilmiöitä nuorilähtöisesti, vinkkaa Pyymäki.
Nuorille hyvinvointia yhdessä tekemällä -hanketta toteutetaan 30.6.2026 saakka osana Kaikkien Tampere -kehitysohjelmaa. Kuluvan kevään aikana keskitytään hankkeen tuotoksien levittämiseen sekä tuloksien arviointiin. Hanketta rahoittaa sosiaali- ja terveysministeriö terveyden edistämisen määrärahasta.