Talvihoidon, liikkumisen ja liukastumisten kustannuksia ja vaikutuksia selvitetty
Liukastumisista ja kaatumisista aiheutuvat kustannukset ovat yli kymmenkertaiset talvihoidon nykykustannuksiin verrattuna, noin 570 miljoonaa euroa vuodessa.
Tutkimus ensimmäinen laatuaan
Suomalaiskaupunkien yhteisessä tutkimuksessa arvioitiin talvihoidon vaikutusta kävellen liikkumiseen sekä verrattiin talvihoidon kustannuksia sen puutteista aiheutuneiden kaatumisten ja liikkumisen muutosten aiheuttamaan yhteiskunnalliseen hintaan. Valmistunut tutkimus on ensimmäinen, jossa talvihoidon kustannuksia ja vaikutuksia tarkastellaan yhtä kattavasti erilaisia tutkimusaineistoja hyödyntäen.
Hanke sai Traficomin myöntämää liikkumisen ohjauksen valtionavustusta, ja tutkimuksen toteutuksesta vastasi WSP Finland Oy yhteistyössä kaupunkien kanssa.
Liukastumisten ja tapaturmien kustannukset moninkertaiset talvihoidon kustannuksiin verrattuna
Tutkimuksen mukaan jalkakäytävien talvihoito maksaa Suomessa vuosittain noin 47–54 miljoonaa euroa. Talvihoidon kustannuksia arvioitiin esimerkkikunnilta kerättyjen kustannustietojen sekä paikkatietopohjaisen väyläverkkoanalyysin avulla. Talvihoidon kustannukset vaihtelevat kunnittain erityisesti maankäytön tiiviyden ja kunnossapidon järjestämistavan mukaan.
Jalkakäytävien talvihoidon kustannuksiin verrattuna katujen talvihoidon puutteista johtuvista liukastumisista ja kaatumisista aiheutuvat kustannukset on arvioitu tutkimuksessa kymmenkertaisiksi, vuosittain noin 570 miljoonaa euroa.
Talvihoidon laatu vaikuttaa kaatumisiin
Tutkimuksen mukaan talvihoidon laatua parantamalla voidaan vähentää kaatumisia ja liukastumisia. Tutkimukseen sisältynyt kuntien talvihoidon kustannusten vertailu kuitenkin osoitti, että talvihoitoon käytetty rahamäärä ei yksin selitä talvihoidon laatua.
Pelkkä talvihoidon lisäresursointi ilman huolellista talvihoidon laadun kehittämistyötä ei yksiselitteisesti vähennä kaatumisia ja liukastumisia. Liukkauden torjuntaa tulisi tehostaa erityisesti siellä, missä arjen asiointimatkoja tehdään paljon. Alueellisen ja reittikohtaisen kunnossapidon kehittäminen, talvihoidon tarpeen nykyistä parempi ennakointi ja hoitomenetelmien kehittäminen tunnistettiin tutkimuksessa kehittämiskohteiksi. Iso osa jalkakäytävillä sattuneista kaatumisista tapahtuu erityisen liukkaina vuorokausina, joita on talvikaudessa keskimäärin noin kaksikymmentä, mikä korostaa oikea-aikaisen ja kohdennetun talvihoidon taloudellista merkitystä.
Parhaallakaan talvihoidolla ei pystytä poistamaan liukastumisriskiä kokonaan, vaan liukastumisten ehkäisyssä korostuu myös jalankulkijan oma varovaisuus, jalkinevalinnat ja jalankulkukelin seuraaminen.
Talven liikkumisen muutokset monisyinen ilmiö
Liikkumisanalyysin mukaan suomalaisten matkoihin ja kulkutapoihin tulee talvella muutoksia. Lumivallit, loska ja jää voivat estää liikkumisen kokonaan, mikä vaikuttaa suoraan toimintakykyyn ja hyvinvointiin.
Hankalat keliolosuhteet vähentävät erityisesti iäkkäiden ja apuvälineitä käyttävien liikkumista: Iäkkäät hoitavat asiointimatkat liukkaallakin kelillä, mutta kävelylenkeistä luovutaan. Liukas keli vähentää iäkkäiden kävellen liikkumista noin kolmanneksella. Apuvälineitä käyttävät vähentävät sekä ulkoilumatkoja että asiointi- ja työmatkoja tai jättävät matkat kokonaan tekemättä.
Tutkimuksen mukaan talvihoidon laatutason yhteys liikkumisvalintoihin ei kuitenkaan ollut yhtä selkeä kuin yhteys kaatumisiin ja liukastumisiin. Ilman apuvälineitä liikkuvilla opiskelu- ja työikäisillä suurin osa talven ajan liikkumisen muutoksia selittää kelin sijaan talven yleiset sääolot, esimerkiksi sade, kylmyys ja tuuli, ja arjen helppouden ja mukavuuden korostuminen valintoja tehtäessä.
Tutkimus osoittaa, että talvihoidon laadukas perustaso on edellytys ulkona liikkumiselle sekä muiden liikkumista edistävien toimien vaikuttavuudelle. Ympärivuotisen liikkumisen lisääminen edellyttää talvihoidon laadun kehittämisen lisäksi monipuolisia ohjauskeinoja ja liikkumiskulttuurin muutosta.
