Tohloppi-järven ranta-alueiden puistosuunnitelmia hyväksyttiin

Tohlopin eteläranta, Harjun pappilanranta ja Ransunpuisto -nimisten puistojen yleissuunnitelmat hyväksyttiin Tampereen yhdyskuntalautakunnassa 31.3.2026.12.2022. Tohlopin eteläranta on uusi puisto, joka sijoittuu järven rantaan uusien Tohlopinrannan asuinkerrostalokortteleiden edustalle järven rantaan. Yleissuunnitelmaa käytetään rakennussuunnitelman pohjana.
Asukkaita kävelemässä ja oleskelemassa Tohlopinrannan rantapuistossa havainnekuvassa.
Kuva: Suunnitelmien perusteella hahmoteltua Tohlopin eteläranta -puistoa havainnekuvassa. Kuva: Ramboll

Tohlopin eteläranta -puisto sijoittuu osittain asemakaavassa osoitetun vesistötäytön alueelle ja osittain rannasta poistuneen Tohlopinranta-kadun alueelle. Kadun uusi sijainti on asuinalueen pohjoispuolella junaradan vieressä.  Puistot ovat Tohlopinrannan uuteen asuinalueeseen liittyvän asemakaavan mukaisia viheralueita. 

Kaupunkilaisten mahdollisuudet nauttia Tohloppi-järvestä paranevat uuden Tohlopin etelärannan rantapuiston myötä. Puiston ilme on vehreä ja kaupunkimainen, ja sen kautta kulkee viihtyisä kävely- ja pyöräreitti joka parantaa järveä kiertävien jalankulku- ja pyöräilyreittien laatua ja yhtenäisyyttä. Rantapuistosta muodostuu uudenlaista ympäristöä, jossa on mahdollista liikkua, oleskella ja nauttia järvimaisemista.

Viheryleissuunnitelmaluonnos oli nähtävillä marraskuussa 2025. Suunnitelmaluonnoksesta saatiin seitsemän palautetta. Suunnitelmaa ei muutettu saadun palautteen perusteella. Palautteet ja vastineet on koottu erilliseen palauteraporttiin, joka oli päätösaineistossa.

Tohloppi-järven rannan viheralueet ovat arvokkaita niin maiseman, kaupunkikuvan kuin luonnon monimuotoisuuden kannalta.

Monimuotoisuutta ja uutta rantaviivaa

Luonnon monimuotoisuutta lisätään uudessa Tohlopinrannassa nykyisestä puu- ja pensasistutuksin, monipuolisilla lajivalinnoilla ja perustamalla uusia niittyjä. Luonnon monimuotoisuutta lisäävät myös vesirajaan sijoittuvat kivikot ja puistoon tuotava lahopuuaines.

Puistoon istutetaan uutta puustoa monilajisiin ryhmiin ja yksittäin kasvaviksi maisemapuiksi. Puiden tarkat paikat ja lajit määritellään myöhemmin tehtävässä rakennussuunnitelmassa. Nykyisiä puita joudutaan poistamaan, mutta paikan tunnistettavuuden ja omaleimaisuuden kannalta tärkeät puulajit voidaan ottaa huomioon.

Puistoon rakennetaan esteetön laituri oleiluun. Talvella laituri helpottaa Tohloppi-järven jäälle pääsyä. Laiturille pääsee kapeampaa esteetöntä puistokäytävää pitkin. Laiturille ja rantaraitin varrelle tulee penkkejä, ja pöytäryhmät laiturin vieressä tarjoavat mahdollisuuden rentoutumiseen veden äärellä.

Viheraluetta laajennetaan muotoilemalla rantaviivaa asemakaavan mukaisesti. Rantaa täytetään osittain. Enimmillään täytön leveys on noin 15 metriä nykyisestä rantaviivasta, ja suurelta osin vain muutamia metrejä. Näin puistolle ja sen istutuksille saadaan lisää tilaa. Rannan vesistötäytölle haetaan vesilupa. Kasvillisuus tarkentuu vielä jatkosuunnittelussa.

Tohlopinrannan vesistötäyttöjen osalta aikaisin arvioitu aloitusajankohta on talvikausi 2026–2027. Viheralueen viimeistelytöiden aikataulu sovitetaan alueen rakentumisen etenemiseen ja investoinneista päätetään erikseen vuosisuunnitelmien yhteydessä.

Ransunpuisto ja pappilanranta – haka ja lehtometsää

Tohlopin etelärannan suunnitelman lisäksi hyväksyttiin Mediapoliksen ja järven välisten viheralueiden suunnitelmat eli Ransunpuisto ja Harjun Pappilanranta. Niihin ei suunnitella erityisiä muutoksia.

Harjun pappilanranta on ennallaan säilytettävää lehtometsää. Rehevät lehtimetsät ja rantalehdot ovat merkittäviä elinympäristöjä, joiden annetaan kehittyä luonnontilaisiksi. Ainoastaan reittien varresta poistetaan tarvittaessa vaarallisia puita. Lisäksi pappilanrannassa on tarkoitus lisätä monimuotoisuutta kuolevia pystypuita, keloja, pökkelöitä ja maapuita säilyttämällä.

Ransunpuisto on hakamaista ympäristöä, jossa yleissuunnitelma mahdollistaa laidunnuksen jatkumisen. Ransunpuiston laidunnus lisää kasvillisuuden monimuotoisuutta ja muokkaa maisemakuvaa perinteiseksi kulttuurimaisemaksi. Ransunpuisto on nimetty Pikku Kakkosen Ransu-koiran mukaan.

Lisätietoja

Mikko Nurminen
Esittelijä, kaupunkiympäristön palvelualue Johtaja
Puhelin:
040 801 2665
Kaisa Rantee
Valmistelija Maisema-asiantuntija
Puhelin:
040 487 0900
Teksti: Anna-Leea Wecksten
Jaa sosiaalisessa mediassa