Vuonna 1936 valmistuneessa rakennuksessa ei voinut tehdä mielin määrin muutoksia sisätiloihinkaan. Paljon uutta pystyttiin kuitenkin rakentamaan.
– Suurimmat muutokset lienevät 0. kerroksen uudet tilat konservatorion päädyn siivessä, jonne saatiin kirjaston ja luokkatilan lisäksi muun muassa henkilökunnan sosiaalitilat, hän kertoo.
Laboratoriot uusittiin vastaamaan kansallisen opetussuunnitelman ja IB-koulun tarpeita, ja niiden yhteyteen saatiin myös työskentely- ja valmistelutila. Tiloista on saatu monikäyttöisempiä: ruokasali toimii tarvittaessa oppimisympäristönä, ja osa luokkatiloista muuntuu tarvittaessa isommiksi tiloiksi esimerkiksi ylioppilastutkinnon tarpeisiin. Opiskelijoiden yhteiset tilat mahdollistavat kahvilatoiminnan, itsenäisen opiskelun ja muun yhteisöllisen toiminnan.
Rakennuksesta löytyy jatkossakin myös alkuperäisiä kalusteita. Koulun arvokkaat taideteoksetkin saadaan jossain vaiheessa esille.
– Alkuperäisiä opettajan pöytiä, kaappeja ja muuta kalustusta löytyi vintiltä ja koulun käytäviltä, ja joitakin niistä on palautettu muistuttamaan talon pitkästä historiasta. Taideteokset ovat edelleen konservaattorilla, ja niiden käyttösuunnitelma tarkentuu, kun muuton muut kiireet hellittävät, Halme paljastaa.
Pyynikin lukiossa muuttoa on odotettu
– Muutto Pyynikille on ollut koko Pyynikin lukion väelle todella odotettu. Alun perinhän suunnitelma oli, että olisimme päässeet muuttamaan paljon aikaisemmin. Pyynikillä on upeasti remontoidut historialliset tilat: avara, valoisa ja viihtyisä lukiorakennus, joka mahdollistaa monenlaisen luovan pedagogisen toiminnan, kuvailee Pyynikin lukion rehtori Ville Vuorisalmi.
Yllätyksiä ei Vuorisalon mukaan ole tullut, sillä talo kalustuksineen on koulun henkilökunnan yhdessä ammattilaisten kanssa suunnittelema.
– Opettajia kuultiin hyvin ja suunnitteluaikainen opiskelijakunnan hallitus pääsi myös lausumaan suunnitelmista ja vaikuttamaan niihin, Vuorisalmi kehuu.