Luontokoulu Korento palkittiin Vuoden ympäristökasvattajana

Tampereen Luontokoulu Korento sai tunnustuksen ansiokkaasta ympäristö- ja kestävyyskasvatuksen edistämisestä. Tamperelaiset lapset ja nuoret oppivat luonnosta toiminnallisesti luontokoululla Terälahdessa. Vuoden ympäristökasvattaja -palkinnon myönsi Ympäristökasvatusjärjestö FEE Suomi ry.
Luontokoulu Korennon oppilaat tutkivat vesielämää joella.
4. ja 7. luokkalaiset pääsevät luokittain päiväksi Luontokoulu Korentoon. Muutama vuosi sitten Juhannuskylän koulun 7H-luokka tutki ötököitä. Takana Siiri Karvonen, Lin Demirel ja Polina Kandeikina ja edessä Olivia Inkeroinen ja Vasilisa Gromova.

Luontokoulu Korento sai Vuoden ympäristökasvattaja -tunnustuksen pitkäjänteisestä ja laaja-alaisesta työstään. Terälahden luontokoulupäivät tavoittavat vuosittain 5000 lasta ja nuorta. Vuosiluokkien 4 ja 7 oppilaat pääsevät tutustumaan metsään ja jokivarren luontoon maalla Teiskossa.

– Halu toimia luonnon ja tulevaisuuden hyväksi syntyy, kun saa tutkia luontoa itse ja kun oppii, että luonnolla ja ihmisellä on yhteys, jota haluaa vaalia, sanoo Luontokoulu Korennon ympäristökasvattaja Jenni Skaffari

Palkinnon myöntämisen perusteissa kuvataan, että oppiminen luonto-oppimisympäristössä Korennossa on kokemuksellista, tutkivaa ja monialaista ja se tukee vahvasti varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen opetussuunnitelmien tavoitteita, erityisesti osallistumista, vaikuttamista ja kestävän tulevaisuuden rakentamista.  

Korennon vaikutus laajenee päiväkotien ja koulujen lähiluontoon

Luontokoulu Korento toimii paitsi Terälahdessa, myös asiantuntijana Tampereen kasvatuksen ja opetuksen luontotyössä.

Luontokoulu kouluttaa kasvattajia ja opettajia vuosittain. Oman päiväkodin tai koulun lähiluonnossa oppiminen muuttaa opettajien ja oppilaiden käsityksiä oppimisesta. Luonto rauhoittaa ja ulkona oppimisen pedagogiikka laajenee monien aineiden oppimiseen.  

Luontokoulu Korennon ympäristökasvattaja puhuu oppilaille luonnossa.
Jenni Skaffari työskentelee ympäristökasvattajana Luontokoulu Korennossa.

Luontokoulu Korennon rehtori Kaisa Järvisen mukaan ympäristökasvatuksen yhteiskunnallinen merkitys vahvistuu, kun se on osa arkea.

– Ympäristökasvatuksen pitäisi kuulua jokaisen kasvattajan jokapäiväiseen työhön eikä sitä tulisi ajatella erillisenä haasteena, Järvinen toteaa.

Asiantuntijana Korento on ollut mukana tekemässä myös maaliskuussa päätöksentekoon tulevaa Tampereen luonnon monimuotoisuus (LUMO) -ohjelman päivitystä.

Ahdistus ilmaston muuttumisesta ja luonnon tilasta kanavoituu toimintaan

Kun oppilaat saavat oman kokemuksen luonnosta, luontokadon ja ilmaston muuttumisen aiheuttama ahdistus voi kanavoitua haluksi tehdä muutosta ja kantaa vastuuta. 

Suomen luonnon tilan parantamiseen ja planeetan rajoissa elämiseen on myös yksinkertaisia keinoja.

– Ympäristökasvatus on lannistumattomuutta. Vaikka maailma horjuu, voimme yhä osallistua sen korjaamiseen. Konkretia motivoi jatkamaan, Skaffari kiteyttää.

Vuonna 2002 perustettu Tampereen luontokoulu toimii aktiivisesti erilaisissa verkostoissa ja hallituksissa, kuten valtakunnallisessa Suomen luonto- ja ympäristökoulujen liitossa sertifioituna kehittämiskeskuksena sekä alueellisessa Pirkanmaan ympäristökasvatuksen yhteistyöryhmässä (PYY) ja Tampereen kaupungin Ekosivistys-tiimissä. 

Teksti: Essi Lehtinen
Kuvat: Laura Happo
Jaa sosiaalisessa mediassa