Tampereen uudet luonnonsuojelualueet löytyvät Härmälästä ja Atalasta

Tampereen kaupungin luonnonsuojelualueet ovat lisääntyneet kahdella loppuvuodesta 2025. Härmälään on perustettu Vähäjärven luonnonsuojelualue ja Atalan Rissoon Petäjässuon luonnonsuojelualue. Petäjässuolla suojellaan suoluontoa ja Vähäjärvellä linnustoa, ranta- ja vesikasvillisuutta sekä viitasammakoita.
Vähäjärven rantaa ja rannan kasvillisuutta syksyllä.
Härmälän Vähäjärvi sijaitsee rantametsikön suojassa, aivan asutuksen kupeessa.

Pirkanmaan ELY-keskus teki molemmista luonnonsuojelualueista rauhoituspäätökset 9.12.2025. Luonnonsuojelualueet merkitään maastoon paaluilla, joissa lukee yksityinen luonnonsuojelualue. 

–Näillä uusilla suojelualueilla on säilynyt kaupungin puristuksessa ja asuinalueiden välittömässä läheisyydessä Tampereella harvinaisia luontotyyppejä ja lajeja, kertoo ympäristösuunnittelija Eeva Punju Tampereen kaupungilta. 

Luonnonsuojelualueilla ei saa vahingoittaa tai kerätä kasveja eikä häiritä eläimiä, mutta marjoja ja sieniä saa poimia. 
–Toivottavasti ihmiset jatkossakin kunnioittavat luontoa ympärillämme eivätkä roskaa, melua tai vaikkapa päästä lemmikkejään luontoon, Eeva Punju muistuttaa. 

Vähäjärven luonnonsuojelualueella suojellaan viitasammakoita, linnustoa ja kasvillisuutta

Härmälän Vähäjärven alueelle on perustettu 8 hehtaarin laajuinen luonnonsuojelualue, johon kuuluu 1,5 hehtaarin Vähäjärvi.  Vähäjärveä kiertää kävelytie, joka ei kuulu luonnonsuojelualueeseen. Itäpäähän on rakennettu katselulaituri, jonne johtaa sorapolku kävelytieltä.

Vähäjärveä ympäröi saraluhtavyöhyke ja lehtipuuvaltainen, kostea rantametsä.  Järvessä on runsaasti vesikasvillisuutta kuten ulpukoita, ja rannoilla kasvaa Pirkanmaalla vähälukuisia kasvilajeja kuten korpiorvokkia, nevaimarretta, korpialvejuurta ja keltaängelmää.

Vähäjärvessä ja sen rannoilla asustaa runsaasti viitasammakoita.  Se on direktiivilaji, jonka lisääntymis- ja levähdyspaikkoja ei luonnonsuojelulain nojalla saa heikentää eikä hävittää. 

Rantaruovikossa pesii vaarantuneiksi luokiteltuja pajusirkkuja, ja metsissä laulaa satakieliä, kultarintoja ja mustapääkerttuja.  Rantametsissä tavataan säännöllisesti pikkutikkoja. Lammella on ollut aikaisemmin runsas vesilinnusto, muun muassa naurulokkiyhdyskunta. Nyt pesimälajisto koostuu lähinnä sinisorsa-, tavi- ja telkkäpareista. Naurulokeille ja muille vesilinnuille rakennetuilla lautoilla on kuitenkin pesinyt naurulokkeja.  Useana vuonna on lammella havaittu myös harvinainen ja uhanalainen liejukana.

Suojelualueella on tehty ja tehdään jatkossakin erilaisia luontoarvoja turvaavia ja lisääviä hoitotoimia, kuten pesimälauttojen kunnostusta ja vieraslajien torjuntaa.

Atalan Petäjässuolla suojellaan monimuotoista suoluontoa ja sen eliöitä

Petäjässuon luonnonsuojelualue sijaitsee Atalan Rissossa, 10 kilometrin päästä Tampereen keskustasta, lähellä Kangasalan rajaa.  Petäjässuon laajuus on noin 9 hehtaaria. Petäjässuolla suojellaan suoluontoa ja suon reunametsiä. Alueen pohjoisosassa kulkee pitkospuureitti.

Petäjässuo on ojittamaton suokokonaisuus, jolla on erityyppistä suoluontoa. Hyönteislajiston kannalta tärkein osa on suon pohjois- ja koillisosan mäntyvaltainen varpuräme. Alueelta onkin löydetty joitakin suopursulla eläviä harvinaisia pikkuperhosia kuten rämepussikoi ja pursukääpiökoi. Eteläosa on avointa saranevaa, jonka reunoilla rämeitä ja korpia. Alueella on havaittu harvinaista harajuurta.

Korpirämettä Petäjässuolla.
Petäjässuolta löytyy paitsi avosuota myös esimerkiksi rämettä.

Lisätietoja voi kysyä sähköpostilla [email protected]

Lisätietoja

Eeva Punju
Tavoitettavissa 7.1.2026 alkaen: Ympäristösuunnittelija
Puhelin:
040 806 2184
Teksti: Tarja Nikupaavo-Oksanen
Kuvat: Eeva Punju
Jaa sosiaalisessa mediassa