Viidakosta viljelmäksi: Vanamonpuiston ympärille syntyi uusi yhteisö

Tesoma-Seuran aktiivit halusivat kehittää unohtuneesta viljelyalueesta paikan kaikenikäisille. Haave yhteisöviljelmästä toteutui ja viime kesänä moninainen viljelijäporukka pääsi kasvattamaan Vanamonpuistossa kaikenlaista kesäkukista mansikkaan ja paksoikaalista härkäpapuun.
Kaksi henkilöä istuu keskellä yhteisöviljelmää, ympärillä kukkia, taustalla metsää.
Riitta Reponen ja Irma Hellsten iloitsevat, että Vanamonpuiston yhteisöviljelmä on tarjonnut kohtaamispaikan eri-ikäisille.

Riitta Reponen ja Irma Hellsten tarkastelevat viljelylaatikkoon toukokuussa Tesoman naapurustojuhlassa istutettuja niittykukkia. Kukat kukoistavat vielä syyskuun loppupuolella, mutta Riesa-Pellen istuttama oregano vaikuttaa jo vähän nuupahtaneelta. 

Ollaan Tesoman Vanamonpuistossa, jossa on tänä kesänä Tesoma-Seuran aktiivien pitkäaikaisen haaveen tuloksena käynnistynyt uusi yhteisöviljelmä. 

– Meidän yhteisö on hyvin monimuotoinen. On eri-ikäisiä ja myös eri kulttuureja edustettuna. Lapsia ja koiria pyörinyt mukana koko kesän. Vauvasta mummuun on porukkaa mukana, eri sukupolvet kohtaavat täällä, Riitta Reponen kertoo.

Henkilö tarkastelee härkäpapuja yhteisöviljelmällä.
Härkäpapu, paksoi, mansikka, peruna, kehäkukka, palmukaali, maa-artisokka – Vanamonpuistossa on onnistuttu monien kasvien viljelyssä.

Mukana on erilaisia viljelijöitä, joilla on myös keskenään erilaisia tavoitteita viljelylle. Tämä on Reposen ja Hellstenin mukaan rikkaus:

– Aktiivinen villiyrittiharrastaja keräilee talteen vuohenputkia ja nokkosia, toisille ne näyttäytyvät rikkaruohoina. Yksi palstalainen on viljellyt kasveja maan kasvukuntoa parantaakseen. Toisille riittää, että saa katsella vaikka kukkien kasvamista.

Yhteistyöllä kohti kaikenikäisten kohtaamispaikkaa

Vanamonpuisto on Tampereen kaupungin vanha viljelypalsta-alue, joka ei enää vuosiin ole ollut aktiivisessa käytössä.

Hellsten ja Reponen arvioivat, että alueella on viljely ainakin 50 vuotta. 

– Kun alue ei enää ollut virallinen kaupungin viljelypalsta, jatkui täällä viljely kuitenkin muutamien aktiivisten toimesta. Pariin otteeseen viime vuosina on ollut yritystä elvyttää toimintaa, eräskin innokas tekijä auttoi vanhoja viljelijöitä, mutta alue, jolla on viljelty oli ehtinyt kutistua hyvin pieneksi. Luonto ottaa tilansa, se on aina askeleen edellä, Riitta Reponen toteaa.

Kaksi aikuista ja lapsi syystöissä yhteisöviljelmällä.
Yhteisöviljelmältä löytyy erikokoisia palstoja, viljelylaatikoita sekä istutussäkkejä. Yhteisön jäsenet ovat saaneet toivoa heille sopivaa vaihtoehtoa. Ensimmäisenä toimintakesänä mukana on ollut noin 25 henkilöä. Kiinnostuneita tavoitettiin esimerkiksi Tesoman hyvinvointikeskuksella järjestetyissä avoimissa tilaisuuksissa. – Mukaan otettiin kaikki halukkaat ja sen perusteella suunniteltiin sitten viljelyn toteuttaminen, Irma Hellsten kertoo.

Haave paikasta, jossa eri-ikäiset pääsisivät kokeilemaan viljelyä ja oppimaan yhdessä ruoan kasvatuksesta sai pontta keväällä 2024, kun Tampereen kaupungin Hiilineutraaleja tekoja -kehitysohjelma ja kaupungin viljelypalstoja hallinnoiva 4H Tampere lähtivät mukaan miettimään, miten alue saataisiin valjastettua yhteisölliseen käyttöön. Kehitysohjelman puolesta pystyttiin tarjoamaan apua toiminnan suunnitteluun, käytännön työhön ja pieniin tarvikehankintoihin.

– Meillä oli pitkään haaveita, toiveita ja ideoita, mutta jollei olisi saatu tukea ja apua, varmaan vieläkin seisottaisiin pellon reunalla ihmettelemässä, mistä aloitetaan, Hellsten naurahtaa.

– Yhteistyössä viidakosta tuli viljelyalue, Reponen summaa.

Avoin yhteisö tarjoaa tekemistä erilaisille tesomalaisille

Yhteisön jäsenet ovat käyneet palstalla omien aikataulujen mukaan, mutta myös yhteisiä talkoita ja tapahtumia on järjestetty.

– Se, että toiset ovat onnistuneet viljelystensä kanssa, tuo iloa. Ensimmäinen viljelykesä oli haasteellinen kelien puolesta. Toisaalta se opettaa, että ruoka ei tule maasta ihan helpolla. Kasvattanut meidän kaikkien viljelijöiden sisua ja ymmärrystä, Hellsten pohtii.
 

Kaksi henkilöä levittää muovia sadeveden keräystä varten yhteisöviljelmällä.
Palstalla haasteena on kasteluveden saanti. Kekseliäät viljelijät kehittivät yhteisiä ratkaisuja sadeveden keräämiseksi.

Vaikka yhteisöviljelmän rakentaminen alkoi Tesoma-Seuran aktiivien projektina, suurin osa mukaan tulleista on yhdistyksen ulkopuolelta. Tavoite on pitää yhteisö avoimena.

– Tämän kautta meillä on ollut mahdollisuus tarjota uusille erilaisille ihmisille seuran puolesta kiinnostavaa tekemistä. Vaikka seura ollut tässä moottorina, nyt se on jatkossa vain yksi taustatoimija Vanamonpuistossa. Haluamme pitää yhteisön avoimena ja toiminnan asukaslähtöisenä, Tesoma-Seuran puheenjohtajanakin toimiva Irma Hellsten sanoo.

– Tavoite on levittää yhteisöllisyyden tunnetta, kannustaa ihmisiä kokeilemaan. Ei ole välttämättä ollenkaan huono juttu, että ihmiset vaihtuvat. Kun tulee uusia ihmisiä, tulee myös uusia ideoita, Reponen lisää.
Palstalla tapaa innokkaiden viljelijöiden lisäksi muitakin kulkijoita.

– Kettujen, rusakoiden ja peurojen kanssa elämme täällä sulassa sovussa!
 

Kaupunkiviljelyä Tampereella

  • Kaupunkiviljely on mahdollisuus tuottaa puhdasta lähiruokaa, lisätä arkeen liikuntaa ja mielen hyvinvointia sekä vahvistaa yhteisöllisyyttä.
  • Puutarhat ja viljelyalueet ovat oiva keino edistää lajien kirjoa kaupungissa. Luonnon monimuotoisuutta vaaliva viljely pitää huolta pölyttäjistä ja maaperästä eliöineen.
  • Tampereen kaupungilla on 14 palstaviljelyaluetta eri puolilla kaupunkia. Palstojen hallinnoinnista sekä vuokraamisesta kaupunkilaisille vastaa Tampereen 4H-yhdistys. Yksivuotisten palstojen haku järjestetään vuosittain keväällä.
  • Tampereella toimii useita yhteisöviljelmiä, joiden toiminnasta vastaa yleensä yhdistys tai yhteisö.
Hiilineutraaleja tekoja -kehitysohjelma edistää asukkaiden ja yritysten oikeudenmukaista siirtymää kohti kestävää tulevaisuutta. Tavoitteena on liikkumisen ja kulutuksen päästöjen merkittävä vähentäminen sekä kiertotalouden ja luonnon monimuotoisuuden edistäminen. Hiilineutraaleja tekoja -kehitysohjelma toimii vuosina 2022–2025.
Teksti: Mimmi Virtanen
Kuvat: Laura Happo
Jaa sosiaalisessa mediassa