Kohtaamisella ja yhteistyöllä apua nuorten yksinäisyyteen ja uupumukseen – Tampereen uusi selvitys paljastaa ilmiön laajuuden ja kustannukset

Nuorten yksinäisyys ja uupumus ovat toisiinsa kietoutuneita ja moniulotteisia haasteita, joilla on merkittäviä inhimillisiä ja yhteiskunnallisia seurauksia. Tampereen kaupungin Nuorille hyvinvointia yhdessä tekemällä -hankkeessa toteutettu selvitys 15–29-vuotiaista nuorista esittää konkreettisia suosituksia nuorten yksinäisyyden ja uupumuksen ehkäisemiseksi.

Nuorten yksinäisyys ja uupumus jäävät usein tunnistamatta

Tampereen kaupungin Hyvinvoinnin kehitysohjelmassa nuorten kokema uupumus ja yksinäisyys on tunnistettu keskeisiksi haasteteemoiksi. Tehdyssä selvityksessä näiden ilmiöiden havaittiin esiintyvän usein jo alle 15-vuotiaana ja yhdessä toisiaan vahvistaen.

Yksinäisyyden ja uupumuksen kierteeseen tulisi puuttua varhaisessa vaiheessa, sillä ne vaikuttavat merkittävästi nuoren toimintakykyyn ja elämänkulkuun. Tampereella toteutetun selvityksen mukaan nuorille suunnatut palvelut eivät kuitenkaan onnistu riittävästi tukemaan yksinäisyyttä ja uupumusta kokevia nuoria.

– Nuorempana en osannut huomata sitä, että olisin tarvinnut apua, enkä olisi uskaltanut pyytää sitä, jos olisin tajunnut. Olisin siis kaivannut sitä, että joku aikuinen olisi lähestynyt ja auttanut,  kertoo selvitykseen osallistunut nuori.

Asiantuntijat näkevät, että ongelmat havaitaan usein vasta, kun ne ovat jo kasautuneet. Vanhemmatkaan eivät välttämättä tunnista nuoren vaikeuksia, koska haasteet eivät aina näy ulospäin.

– Moni nuori ei osaa tai uskalla hakea apua – taustalla vaikuttavat häpeä, leimautumisen pelko ja kokemus siitä, että oma tilanne ei ole tarpeeksi vakava. Aikuisten rooli arjen kohtaamisissa, luomassa turvallista ilmapiiriä ja kysymässä mitä kuuluu, on äärimmäisen tärkeä, kuvaa hankkeen suunnittelija Lauri Ikola.

Taloudelliset vaikutukset ovat mittavat

Yksinäisyyden ja uupumuksen ennaltaehkäisy on inhimillisestä ja taloudellisesta näkökulmasta kannattava sijoitus. Selvityksen mukaan nuoren avun ja hoidon vuosikustannukset ovat keskimäärin 3 600 euroa, mutta alaikäisten kohdalla ne voivat nousta jopa 5 900 euroon vuodessa. Täysi-ikäisten (18–29-vuotiaiden) kohdalla vastaava luku on 3 300 euroa.

Jos nuori tarvitsee tukea koko 15–29 ikävuosien ajan, palveluiden kokonaiskustannukset voivat nousta noin 58 000 euroon. Elinkaaren aikana (15–78-vuotiaana) yksinäisyyden ja uupumuksen aiheuttamat kustannukset ovat arviolta 130 000 euroa henkilöä kohden – ilman syrjäytymisen vaikutuksia. Syrjäytymisen kustannukset ovat vielä suuremmat: elinkaarikustannukset voivat nousta jopa 719 000 euroon.

– Tiukkenevassa taloudessa on entistä tärkeämpää ymmärtää, kehittää ja mitata organisaation tekemistä vaikuttavuuden näkökulmasta. Se tarkoittaa käytännössä strategisia valintoja: mihin ensi sijassa panostamme hyvinvoinnin vahvistamis- ja edistämistyössä, jotta asukkaat kokevat voivansa hyvin ja tuntevat olonsa turvalliseksi?, toteaa Tampereen kaupungin hyvinvointijohtaja Tarja Puskala.

Ratkaisut edellyttävät yhteistyötä

Ihmiskeskeinen vaikuttavuuslaskenta osoittaa, että nuorten yksinäisyys ja uupumus ovat kasautuvia ilmiöitä. Yksittäisten toimenpiteiden sijaan tarvitaankin koordinoitua, moniammatillista yhteistyötä ja palveluita, jotka rakentuvat nuorten tarpeiden ympärille.

– Ajoissa tarjottu kevytkin tuki voi riittää nuorelle pääsemään eteenpäin haasteissaan. Onnistuneet palvelut voivat auttaa uupunutta tai yksinäistä nuorta kohentamaan toimintakykyään ja selviytymään arjen perustoiminnoista. Tukea saavalle nuorelle tulee tunne siitä, että arkea ei tarvitse kantaa yksin, tiivistää hankkeen projektipäällikkö Johanna Pyymäki.

Ihmiskeskeisen vaikuttavuuslaskennan loppuraportti suosittelee seitsemää toimenpidettä nuorten yksinäisyyden ja uupumuksen ehkäisemiseksi:

  1. Varhaisten riskitekijöiden tunnistaminen ja riskeihin ajoissa puuttuminen erityisesti varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa.
  2. Yhteisöllisten ja saavutettavien palvelujen kehittäminen yhdessä nuorten ja heidän verkostojensa kanssa.
  3. Palvelujen saavutettavuuden parantaminen kehittämällä palveluja, jotka nuoret kokevat omakseen.
  4. Tuen kohdentaminen siirtymävaiheisiin, kuten oppilaitoksen vaihtoihin, muuttotilanteeseen ja työelämään siirtymiseen.
  5. Ennaltaehkäisevän mielenterveystyön vahvistaminen kouluissa, oppilaitoksissa ja nuorisotyössä mutta myös vanhemmille suunnattuna.
  6. Moniammatillisen yhteistyön tiivistäminen ja jaettu vastuu palveluekosysteemissä.
  7. Vaikuttavuustiedon hyödyntäminen päätöksenteossa ja resurssien kohdentamisessa.

Ihmiskeskeinen vaikuttavuuslaskenta on toteutettu Tampereen kaupungin Hyvinvoinnin kehitysohjelmassa, Nuorille hyvinvointia yhdessä tekemällä -hankkeessa. Raportin on laatinut hankkeen toimeksiannosta Owal Group Oy yhteistyössä asiantuntijoiden ja nuorten kanssa. Raportti on esitelty julkistustilaisuudessa 30.9.2025. Tilaisuudesta julkaistaan jälkikäteen tallenne. Loppuraportti on luettavissa Hyvinvoinnin kehitysohjelman internetsivuilla.

Hyvinvoinnin kehitysohjelma kokoaa yhteen tamperelaiset toimijat parantamaan asukkaiden hyvinvointia. Keskitymme siihen, että lasten ja nuorten mielen hyvinvointi vahvistuu, ja yksinäisyyden tilalle syntyy kohtaamisia.

Visiomme on ”hyvinvointi kuuluu jokaiselle – yhdessä voimme paremmin”. Ajattelemme, että hyvinvointi on jokaisen oikeus ja mahdollisuus. Se saavutetaan mahdollistamalla kohtaamisia ja tekemällä yhteistyötä.

Kehitysohjelman toiminnalla Tampereen kaupunki panostaa hyvinvointierojen kaventamiseen.

Lisätietoja

Johanna Pyymäki
Projektipäällikkö
Puhelin:
041 730 7248
Lauri Ikola
Suunnittelija
Puhelin:
040 867 3988
Teksti: Johanna Pyymäki & Lauri Ikola
Kuvat: Laura Happo / Tampereen kaupunki
Jaa sosiaalisessa mediassa