Nuoret toivovat lisää kestävän liikkumisen mahdollisuuksia tulevaisuudessa
Liikkumismuodoissa hieman eroja koulu- ja työmatkojen sekä vapaa-ajan matkojen välillä
Nuoret suosivat liikkumisessaan kestäviä kulkumuotoja. Selkeä enemmistö (59,6 %) kulkee koulu- ja työmatkansa bussilla tai ratikalla. Kävelijöitä on noin 17 prosenttia ja pyöräilijöitä puolestaan kahdeksan prosenttia. Autolla joko kuljettaja tai matkustajana koulu- ja työmatkat kulkee noin yhdeksän prosenttia vastaajista. Muita kulkumuotoja, kuten junaa, mopoa, koppimönkijää tai sähköpotkulautaa, käyttää noin kuusi prosenttia.
Verrattuna koulu- ja työmatkoilla käytettyihin kulkumuotoihin, vapaa-ajalla autolla kuljettajana tai matkustajana liikkuvien osuus kasvaa noin 70 prosenttia. Kävelijöiden osuus puolestaan kasvaa 26 prosenttia. Julkisen liikenteen käyttö on edelleen vapaa-ajalla suosituinta, sillä puolet (49,8 %) vastaajista liikkuvat bussilla tai ratikalla, mutta osuus on noin 16 prosenttia vähemmän kuin koulu- ja työmatkoilla.
Nuorten liikkumistavat ovat linjassa heidän mielipiteisiinsä eri kulkumuotojen parhaista käyttötarkoituksista. Suurin osa nuorista (56 %) ajattelee, että bussi tai ratikka on paras kulkumuoto koulumatkoille. Seuraavaksi paras on kävely ja kolmantena auto. Myös työmatkoille bussin tai ratikan ajatellaan olevan paras (43 %), mutta auton ajatellaan olevan lähes yhtä hyvä kulkumuoto (37 %). Työmatkapyöräily on kolmanneksi suosituin vaihtoehto, mutta sitä äänesti vain noin joka yhdeksäs.
Nuoret arvostavat liikkumisessa nopeutta, helppoutta, edullisuutta ja luotettavuutta
Eniten kulkumuodon valintaan koulu- ja työmatkoilla vaikuttaa sen nopeus (51,4 %), suoraviivaisuus ja helppous (41 %), edullisuus (35,7 %) sekä luotettavuus (34,5 %). Vapaa-ajalla valintoihin vaikuttavat hyvin samat asiat, mutta edullisuudella (27,9 %) ei ole yhtä suurta painoarvoa. Koulu- ja työmatkoilla noin joka neljäs nuori (23,5 %) ja vapaa-ajalla noin joka viides (18,2 %) kertoi kestävyyden ja ympäristöystävällisyyden olevan yksi vaikuttava tekijä kulkumuodon valinnassa.
Edullisuuden ja kestävyyden vaikutuksen väheneminen vapaa-ajalla voi osittain johtua lisääntyneestä autoilusta, jota ei välttämättä mielletä halpana tai kestävänä tapana liikkua. Vastaajat saivat valita kysymykseen yhdestä kolmeen vastausta.
Enemmistö vastaajista (60,6 %) ei koe sään tai eri vuodenaikojen vaikuttavan siihen, millä kulkumuodolla matkat tehdään. Tämä osuus onkin liki sama kuin bussilla tai ratikalla kulkevien nuorten osuus. Hieman vajaa viidesosa vastaajista (18 %) kertoi vaihtavansa tavallisinta kulkutapaansa lumisateella. Osalla vesisade (14,8 %) tai yleisesti talvi (14,2 %) tai kesä (12,4 %) saivat vaihtamaan kulkumuodosta toiseen.
Paremmat yhteydet, lyhyemmät matkat, miellyttävämpi sää sekä itseen ja omaan arkeen liittyvät syyt saisivat liikkumaan kestävämmin
Kysyttäessä, mitkä tekijät saisivat vastaajat kävelemään, pyöräilemään tai liikkumaan julkisilla nykyistä enemmän avovastauksissa korostui niin ulkoiseen ympäristöön kuin itseen liittyviä syitä. Kävelemään ja pyöräilemään enemmän kannustaisi lyhyemmät välimatkat kouluun tai töihin, paremmat pyörä- ja jalkakäytävät sekä paremmat säät, erityisesti lumen ja liukkauden väheneminen. Nuoret mainitsivat syiksi myös oman kiireisen ja kuormittavan arjen, jonka takia aikaa ei jää pyöräilyyn tai kävelyyn, oman huonon kunnon sekä sopivien varusteiden puutteen. Nuoret käyttäisivät puolestaan enemmän julkista liikennettä, jos reittiyhteydet olisivat nykyistä laajemmat ja suoremmat, bussit olisivat ajallaan sekä lippuhinnat olisivat halvemmat.
Tulevaisuudessa nuoret ajattelevat liikkumisen olevan pitkälti samanlaista kuin nykyään
Kävely, ratikka, bussi, tavallinen auto, pyöräily ja sähköauto ovat kaikki sellaisia kulkumuotoja, joita nuoret sekä ajattelevat realistisesti käyttävänsä että haluavat käyttää tulevaisuudessa. Tulevaisuuden liikenteen ajatellaan siis olevan pitkälti samanlainen kuin nykyään.
Kyselyssä haluttiin myös testata nuorten mielikuvituksen rajoja, minkä takia osa vastausvaihtoehdoista oli epärealistisempia kuin toiset. Osa nuorista haluaisikin tulevaisuudessa kulkea esimerkiksi teleporttauksella (34 %), valonnopeudella (18,3 %), metrolla (17,3 %) ja hyperputkella, joka kuljettaisi ihmisiä 1300 km/h (15 %).
Vastaajat arvelevat, että vuonna 2050 Tampereella on enemmän viheralueita, kaupunki on isompi ja levittäytynyt laajemmalle, täällä on paremmat kävelymahdollisuudet sekä rakennukset ovat korkeampia tai liikennettä on taivaalla.
Avoimissa vastauksissa nuoret toivovat selvästi eniten, että vuonna 2050 Tampereella olisi laajemmat ja nopeammat bussi- ja ratikkayhteydet sekä halvemmat hinnat. Yksityisautoilun toivotaan vähenevän ja kävelyn ja pyöräilyn olosuhteiden paranevan.
Vastaajista suurin osa on toisen asteen opiskelijoita
Kysely oli auki toisen asteen opiskelijoille joulukuun 2024 alusta 20.12. asti, ja korkeakouluopiskelijoille vastaustaikaa jatkettiin tammikuun puoleenväliin asti. Kyselyyn vastasi yhteensä 753 nuorta.
Muutamaa vastaajaa lukuun ottamatta kaikki kyselyyn vastanneet opiskelevat tai käyvät töissä Tampereella ja asuvat Tampereella tai lähikunnissa. Vastaajista noin 57 prosenttia oli naisia ja reilu kolmannes (n. 36 %) miehiä; sukupuoltaan ei halunnut ilmoittaa tai sukupuolekseen “muu” tai ”ei-binääri” ilmoitti yhteensä kahdeksan prosenttia vastaajista. Englanninkieliseen kyselyyn vastasi 77 ihmistä.
Kysely oli suunnattu 15–29-vuotiaille. Vastaajista kaksi kolmasosaa on toisen asteen opiskelijoita, neljäsosa korkeakouluopiskelijoita ja seitsemän prosenttia työssäkäyviä. Kolme prosenttia vastaajista vastasi ”muu”, kuten työtön, välivuotta viettävä, peruskoululainen tai kaksoistutkinto-opiskelija.
Kysely oli osa Mobility Mindshift- ja REALLOCATE-hankkeita, jotka ovat saaneet rahoituksensa Horisontti Eurooppa -puiteohjelmasta 2021–2027. Kyselyn tuloksia hyödynnetään ymmärtämään ja kehittämään liikkumista Tampereella. Keväällä toisen asteen opiskelijoille järjestetyt työpajat täydentävät kyselyn tuloksia. Laajempi analyysi valmistuu myöhemmin projektin aikana.
