Kulutuksen hiilijalanjälki koostuu energiankulutuksesta, rakentamisesta, liikkumisesta, ruuasta sekä tavaroiden ja palveluiden hankinnasta. Tamperelaisten kulutuksen kasvihuonekaasupäästöt vuonna 2024 olivat yhteensä 7,1 tonnia hiilidioksidiekvivalenttia (CO2e) asukasta kohden.
Tamperelaisten kulutusperusteiset päästöt on aiemmin laskettu vuosilta 2020 ja 2022. Vuodesta 2022 vuoteen 2024 hiilijalanjälki pieneni lähes kymmenyksen. Ensimmäisellä laskentakerralla (2020) hiilijalanjälki oli asukasta kohti 7,7 tonnia CO2e ja toisella (2022) 7,8 tonnia CO2e.
Yhteensä tamperelaisten kulutuksen vuonna 2024 tuottama hiilijalanjälki oli 1810,8 kilotonnia CO2e.
Tamperelaisten kulutuksen hiilijalanjäljen laskivat Sitowise Oy ja Luonnonvarakeskus kehittämällään Kulma-mallilla.
Tampereella eniten päästöjä tuottaa tavaroiden ja palveluiden kulutus, noin kolmanneksen (33 %). Vajaan kolmanneksen (28 %) tuottaa ruoan kulutus. Seuraavaksi eniten päästöjä tuottavat liikkuminen, energiankulutus ja rakentaminen.
Verrattuna vuoden 2022 laskelmiin suurin muutos on energiankulutuksessa. Kun Tampereen Energian tuottaa kaukolämpöä entistä vähemmillä päästöillä, se vähentää asukkaiden kulutuksen kokonaispäästöjä. Vuonna 2022 Tampereen kulutuksen kokonaispäästöt olivat 1902,1 kilotonnia CO2e.
– On hienoa, että kulutuksen päästöt ovat vähentyneet. Teemme päivittäin satoja erilaisia kuluttamisen päätöksiä, joilla voimme vaikuttaa juuri näihin päästöihin. Kun yhä useampi tekee kestävämpiä valintoja arjessaan, yhteisvaikutus on merkittävä, sanoo Tampereen kaupungin strategisen Hiilineutraaleja tekoja -kehitysohjelman ohjelmapäällikkö Tiina Leinonen.
Helpoin ja edullisin valinta on olla ostamatta asioita, joita ei välttämättä tarvitse. Esimerkiksi työkalun tai harvinaisemman harrastusvälineen voi usein vuokrata tai lainata ostamisen sijaan. Kun vaatteita tai tavaroita huoltaa ja korjaa, niiden käyttöikä pitenee.
– Siirtyminen ravitsemussuositusten mukaiseen, kotimaisia kaloja ja kasviksia runsaasti sisältävään arkiruokaan lisää terveyttä ja hyvinvointia, mutta myös vähentää ruoan ilmastopäästöjä jopa kolmanneksella, jatkaa Leinonen.
Tampereella hiilijalanjälki asukasta kohden on pienin laskennassa mukana olleista asukasmäärältään eri kokoisista kunnista. Kulma-hankkeeseen osallistuneiden kuntien päästöt vaihtelivat 7,1 tonnista 9,9 tonniin asukasta kohden vuonna 2024.
Hankkeeseen osallistui 22 kuntaa; mukana olivat suurimmat kaupungit, kuten Helsinki, Espoo, Vantaa, Turku ja Oulu. Tampereen päästöt ovat asukasta kohden pienimmät.
Kestävään tasoon on edelleen matkaa. Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteena on rajoittaa ilmaston lämpeneminen 1,5 asteeseen vuosisadan loppuun mennessä. Tavoitteen saavuttamiseksi henkeä kohti laskettujen päästöjen tulisi olla 2,5 tonnia hiilidioksidiekvivalenttia vuoteen 2030 mennessä ja laskea 0,7 tonniin vuoteen 2050 mennessä.
Sitowise Oy ja Luonnonvarakeskus kehittävät Kulma-laskentaa kerta kerralta. Nyt laskentaa tarkennettiin kotitalouksien kulutuksen osalta. Laskennan tulokset vahvistavat ajatusta, että kotitalouksien arjen valinnat ovat tärkeitä ilmastonmuutoksen hillinnän kannalta.
Kasvihuonekaasupäästöjen kulutusperusteisessa laskennassa huomioidaan kaikki kuntalaisten kulutuksesta aiheutuvat päästöt, riippumatta siitä, missä kulutetut hyödykkeet on tuotettu. Alueellisella laskennalla taas tarkoitetaan pääosin kunnan alueella syntyviä päästöjä, energia- ja jätehuollon aiheuttamat päästöjä sekä maatalouden ja tuotannon päästöjä riippumatta siitä, missä tuotteet kulutetaan.
