Jyrki Lehtimäki monipuolistaa Tampereen kaupunkipuustoa
Istumme Tampereen kaupungin viherasiantuntija Jyrki Lehtimäen kanssa puistonpenkillä vastapäätä arkkipiispan virka-asuntoa. Hän osoittaa komeaa valkopyökkiä puistokäytävän toisella puolella. Se ei kasva siinä sattumalta tuulen tuomasta siemenestä, vaan on kasvatettu tarkoin valitusta siemenalkuperästä.
– Kun haluamme kokeilla uutta puulajia Tampereella, emme hae mitä tahansa taimia kaupasta.
Etsimme niitä meidän ilmastoamme vastaavalta kasvualueelta, joka on sopivan karu, muttei liikaa. Esimerkiksi metsäpyökin siemenet kannattaa hankkia Balkanin vuoristosta, hän kertoo.
Lehtimäki työskentelee kaupunkiympäristön palvelualueen viheralueet ja hulevedet -yksikössä. Siellä työskentelevät Tampereen eri alueiden maisemasuunnittelusta vastaavat aluesuunnittelijat. Lehtimäen alue on ratikka eli ratikkalinjojen varren maisemasuunnittelu. Myös rakennetun ympäristön kaupunkipuut ovat hänen erikoisalaansa ja lisäksi harrastus.
– Minulla on oma arboretum Lempäälässä, hän mainitsee.
Jyrki Lehtimäki seisoo mäen päällä Pyynikinrinteessä ja nojaa aitatolppaan. Aitojen sisällä on kokeilulajien taimia.
Kaupunkipuu kestää hyvissä oloissa
Kaupunkipuiden kaataminen herättää asukkaissa aina tunteita. Esimerkiksi Hämeenkadun puiden kaataminen ratikkakiskojen rakentamisen yhteydessä kauhistutti monia. Lehtimäki kuitenkin huomauttaa, että iso osa puista oli jo elinkaarensa loppupuolella. Tilalle saatiin uudet puut, joille voitiin rakentaa myös parempi kasvuympäristö.
– Uusilla puistolehmuksilla on sepän takomat rungonsuojat, tilaa juurille ja ne kasvavat hyvää vauhtia, Lehtimäki vakuuttaa.
Kaupunkipuita pidetään yleisesti lyhytikäisinä, sillä ne saattavat elää vain 30-vuotiaiksi. Näin ei kuitenkaan tarvitsisi olla.
– Lyhyt ikä johtuu huonoista kasvuolosuhteista. Puita ei kannata istuttaa, jos niille ei ole tilaa maan alla ja päällä. Ei voi tehdä kaikkea muuta valmiiksi ja sitten vain istuttaa puuta kirsikaksi kakun päälle, Lehtimäki huomauttaa.
Puu tarvitsee Lehtimäen mukaan tilaa juurilleen ja tietysti maan päällä tilaa kasvuun. Tällä hetkellä kaduilla suositaan kantavaa kasvualustaa, jossa 90–150-senttiset kivet tiivistetään kylki kylkeen ja huokostila täytetään tavallisella kasvualustalla. Kivien väleihin mahtuvat kuitenkin kosteus ja puunjuuret. Päälle voi sitten rakentaa tiiviin päällysteen esimerkiksi graniitista Hämeenkadun tapaan. Menetelmät kuitenkin kehittyvät jatkuvasti, kun tieto puiden tarpeista lisääntyy.
Maanalaisen tilan tarve onkin usein ongelma. Esimerkiksi parhaillaan uudistettavan Puutarhakadun alla risteilee pienessä tilassa vesijohtoja, viemäriputkia, tietoliikennekaapeleita, sähköjohtoja sekä kaukolämmön ja -kylmän putkia. Niiden oheen pitäisi myös puiden juurille löytää riittävästi tilaa.
Monimuotoisuus suojaa puustoa
Vaikka Hämeenkadun uudetkin puut ovat historiallisista syistä lehmuksia, suuntaus on monilajisuuteen niin kadunvarsien puuriveissä kuin puistoissakin. Lajien kirjo suojaa puita tuholaisilta, jotka usein ovat erikoistuneita tiettyyn puulajiin. Uusia lajeja kokeillaan julkisilla paikoilla ympäri kaupunkia, kuten juuri Piispantalon ympäristössä ja esimerkiksi Sorsapuistossa. Yhteistyötä tehdään Mustialan arboretumin kanssa.
– Meillä on kokeilussa yli viisikymmentä erilaista, rakennettuun ympäristöön sopivaa kestävää puulajia, Lehtimäki kertoo.
Kaikkia uudet puulajit eivät miellytä, ja arvostelijoiden mielestä pitäisi pitäytyä Suomessa tuttuihin puulajeihin. Ilmastonmuutos pitää kuitenkin ottaa huomioon.
– Kun perinteiset kotimaiset puulajit alkavat ilmastonmuutoksen seurauksena kärsiä taudeista ja tuholaisista ja vetäytyä yhä pohjoisemmas, on kuitenkin parempi saada niiden tilalle jotain puita kuin ei puita ollenkaan. Haitallisia vieraslajeja tänne ei tietenkään haluta, Lehtimäki muistuttaa.
Lehtimäki on koulutukseltaan hortonomi ja työskennellyt Tampereen kaupunkipuiden parissa vuodesta 2018. Vuoden päästä hän on kuitenkin jäämässä eläkkeelle ja keskittyy oman arboretuminsa hoitoon.
”Jyrkin puut” kuitenkin jatkavat kasvuaan, ja talvenkestäviksi havaitut lajit pääsevät ennen pitkää kasvamaan kaupungin omiin taimistoihin tulevaisuuden istutuksia varten.
– Pää kokeiluille on saatu auki ja muut saavat jatkaa, Lehtimäki myhäilee.
