Tampere, Espoo ja SRV selvittävät Jyväskylän yliopiston kanssa rakentamisen ja kaupunkisuunnittelun luontojalanjälkiä ja -kädenjälkiä
Kiinteistö- ja rakennusala käyttää maailmanlaajuisesti 30–50 prosenttia luonnonvaroista. Siksi kaupunkisuunnittelulla ja rakentamisella on merkittävä vaikutus luonnon monimuotoisuuteen ja rakennusalalla suuri mahdollisuus ja vastuu luontokadon ja ilmastonmuutoksen pysäyttämisessä.
Luontojalanjäljen lisäksi määritetään luontokädenjälki
Jyväskylän yliopiston resurssiviisausyhteisö JYU.Wisdom käyttää laskennassa kehittämäänsä organisaatioiden hiili- ja luontojalanjäljen laskentamenetelmää. Tampereen, Espoon ja SRV:n kanssa tehtävän hankkeen tarkoitus on luoda rakennus- ja kaupunkisektorille keinoja hyödyntää laskentamenetelmiä itsenäisesti tulevaisuuden rakentamishankkeissa ja kaavasuunnittelussa.
– Rakentamisen luontojalanjälki ja -kädenjälki määritetään kolmen eri rakennushankkeen kautta. Niistä saadaan tietoa siitä, mistä rakentamisen ja rakennusten luontohaitat syntyvät ja miten niitä voitaisiin pienentää. Lisäksi selvitetään mahdollisuuksia kädenjäljen, luontohyötyjen, kasvattamiseen osana rakennushankkeita, kertoo väitöskirjatutkija Krista Pokkinen Jyväskylän yliopistosta.
Kaupunkiluonnon monimuotoisuuden ylläpitäminen
Tampereella JYU.Wisdom tutkii yhdessä Tampereen kaupungin ja SRV:n kanssa rakentamisen luontojalanjälkeä ja -kädenjälkeä kolmessa eri kohteessa: luontoarvojen rikastuttamista ratapihan päälle rakennettavalla alueella, rakentamista tulevassa asuinkerrostalossa Tesomajärvellä ja itse rakennusta päiväkotikohteessa Koivistonkylässä.
Espoossa kaupunkisuunnittelun aiheuttamaa luontojalanjälkeä ja -kädenjälkeä selvitetään Espoon vuoteen 2060 tähtäävän yleiskaavan kautta. Laskennassa pyritään yhdistämään koko kaupungin alueella tapahtuvan suoran maankäytön aiheuttamat luontohaitat epäsuorien rakennusmateriaalien kulutuksen aiheuttamien luontohaittojen kanssa. Tarkastelussa yhdistyy siis lähiluonnon ja globaalin luonnon monimuotoisuuden vaaliminen.
– Samalla selvitetään mahdollisuuksia viheralueiden ja kaupunkivihreän kasvattamiseen osana olemassa olevaa kaupunkialuetta. Tavoitteena on saada tietoa kaupunkisuunnittelun luontojalanjäljestä, jota voidaan soveltaa tulevaisuuden kaavasuunnittelussa, kertoo väitöskirjatutkija Essi Pykäläinen Jyväskylän yliopistosta.
Hankkeessa lasketaan myös kiinteistö- ja rakennusalan konserni SRV:n ja Espoon kaupungin organisaatioiden luontojalanjäljet. SRV on ensimmäinen suomalainen rakennusliike, joka laskee oman luontojalanjälkensä. Tampereen kaupunkiorganisaation luontojalanjäljen Jyväskylän yliopisto on laskenut jo aiemmin.
JYU.Wisdomin kehittämä laskentamenetelmä etenee
Jyväskylän yliopiston resurssiviisausyhteisö JYU.Wisdomin kehittämä organisaatioiden hiili- ja luontojalanjäljen laskentamenetelmä kehittyy jatkuvasti tutkimustyön tuloksena. Nykyisin menetelmässä huomioidaan joiltain osin ekotoksisuus ja haitallisten vieraslajien leviämisen merkitys. Lisäksi mittarin luettavuutta ja merkitystä parannetaan, esimerkiksi siten, että organisaatioiden on helpompi ymmärtää, mitä luontojalanjälki kertoo ja miten sitä voi tulkita.
