Tampereen Ratikan ensimmäinen matka Hiedanrannasta Lentävänniemeen sujui suunnitellusti – koeajot jatkuvat kahden viikon ajan
Tampereen Ratikan ensimmäiset koeajot Hiedanrannan ja Lentävänniemen välillä onnistuivat odotusten mukaisesti ja kaikki radan sekä siihen liittyvien teknisten järjestelmien testit sujuivat suunnitellusti. Ratikan saapuminen Lentävänniemeen kiinnosti asukkaita ja reitin varrelta kuultiin varsinkin Niemenrannan ja Lentävänniemen päiväkotiryhmien sekä koululaisten iloisia tervehdyksiä. Ratainfran testiajot jatkuvat vielä loppuviikon sekä ensi viikon
Koeajoja tehtiin maanantaina 23.9. ensimmäistä kertaa Hiedanrannan ja Lentävänniemen välillä. Koeajoissa testattiin kerralla koko rataosuus (Hiedanranta-Sellupuisto-Federleynkatu-Kehyskatu-Lielahdenkatu-Halkoniemenkatu). Testien aluksi koeajoryhmä eteni kävelyvauhtia ja raitiotiejärjestelmän eri tekniikka-alueita seurattiin sekä aistinvaraisesti että mittauksin.
- Koeajoissa on testattava vaihteiden kaikki ajosuunnat, raiteet, vaihteenohjausjärjestelmä sekä liikennevalot, jonka vuoksi eri alojen asiantuntijoita on testiryhmässä runsaasti. Kuljettaja puolestaan seuraa omalta osaltaan muun muassa näkemiä sekä liikennevalojen ja opasteiden toimivuutta. Lisäksi koeajoryhmään kuuluu runsaasti liikenteenohjaajia, koeajokoordinaattori Petra Brunnila Raitiotieallianssista kertoo.
Koeajojen tärkeimpiä tarkkailukohteita ovat raiteiden ajettavuus, vaunujen asemoituminen kiskoille sekä sähköradan ajojohtimien toiminta eri kohdissa, erityisesti vaunun virroittimen asema suhteessa ajojohtimeen. Myös vaihteiden toimivuus Halkoniemenkadun liittymässä koeajettiin useaan kertaan. Kävelyvauhdilla tehtyjen testien jälkeen koeajoja jatkettiin varsinaisen liikennöintinopeuden mukaisilla nopeuksilla, joka Hiedanrannan ja Lentävänniemen välillä vaihtelee 15 kilometristä 40 kilometriin tunnissa. Myös näissä testeissä kaikki sujui suunnitellusti.
- Kaikki osa-alueet saatiin käytyä läpi onnistuneesti, ja ensimmäisen päivän lopputuloksena voi todeta, että Ratikka ja rata toimivat yhdessä kuten pitääkin, Brunnila tiivistää.
Loppuviikon koejoissa jatkuvat vielä etenkin vaihteenohjausjärjestelmän testit Halkoniemenkadun liittymässä ja lisäksi tarkastellaan liikennevalojen toimintaa. Ensi viikolla testiohjelmassa ovat kahdella vaunulla suoritettavat koeajot.
Ratikkaliikenteen myötä Ratikan liikennesäännöt haltuun
Koeajojen ulottuminen uudelle alueelle kiinnosti Niemenrannan ja Lentävänniemen asukkaita, ja radan varrelle kertyi Ratikkaa ja koeajoja seuraavaa yleisöä.
- Ympärillä näkyi paljon hymyjä ja kannustusta, ja kelikin suosi koeajojen ensimmäistä päivää. Koeajot saatiin vietyä läpi hyvällä yhteistyöllä muun liikenteen joukossa. Oli hienoa huomata, että Ratikkakyytejä selvästi odotetaan jo kovasti, Tampereen Raitiotie Oy:n kalustoinsinööri Iiro Palosara kertoo.
Koeajoryhmän mukana kulki ensimmäisenä koeajopäivänä liikenteenohjausryhmä, joka pysäytti liikennettä esimerkiksi liittymäalueilla.
- Jatkossa koeajot tehdään pääsääntöisesti normaalisti muun liikenteen joukossa, eli tällöin noudatetaan raitiotiealueen liikennesääntöjä ja valo-opasteita. Nyt onkin hyvä hetki opetella tai kerrata Ratikan liikennesäännöt, Palosara muistuttaa.
Ratikkaliikenne Lentävänniemeen alkaa 7. tammikuuta, ja ensimmäisen kerran Ratikan kyytiin uudella alueella pääsee jo 4. tammikuuta Lentävänniemen Ratikkajuhlan yhteydessä.
Tampereen Ratikan sivuilla on tietoa raitiotien liikennesäännöistä ja lisäksi koeajoja koskevia kaavioita ajoneuvoliikenteelle, jalankulkijoille ja pyöräilijöille. Liikennesääntöjä opastetaan myös useiden animaatioiden avulla.
Ajantasaisen tiedon koeajojen etenemisestä saa Tampereen Ratikan ja Raitiotieallianssin kanavista.
Tampereen Raitiotie Oy on Tampereen kaupungin omistama yhtiö, jossa osakkaina ovat myös Kangasalan kaupunki, Pirkkalan kunta ja Ylöjärven kaupunki. Yhtiö vastaa tilaajana Tampereen raitiotieinfrastruktuurin rakentamisesta, kalustohankinnasta ja rahoituksen järjestämisestä sekä raitiotiejärjestelmän toimivuudesta. Tampereen Raitiotie Oy kehittää raitiotiestä tulevaisuuden liikennejärjestelmää, joka tukee kaupunkiseudun kasvua