Remppa vai muutto Marsiin?

Voisivatko manselaiset muuttaa Marsiin, jos Maassa ei enää voisi elää?

Olemme ylittäneet planeettamme rajat. Ilmaston lämpeneminen, luontokato, merten happamoituminen, luonnonvarojen liikakäyttö ja monet muut ekologiset kriisit tapahtuvat nyt. On luontevaa, että nostamme katseemme yötaivaalle ja mietimme, minne menisimme seuraavaksi.

Maailman rikkaimman miehen Elon Muskin visiossa ihmiskunta levittäytyy muille planeetoille. Lähin mahdollinen uusi koti voisi olla Mars. Muut aurinkokuntamme planeetat ovat pelkkää kauhua ihmiseliölle.

Matka Marsiin ei kestäisi kuin 3–9 kuukautta planeettojen asennosta riippuen. Lennon aikana ehtisi hyvin neuloa villasukat, koska Marsissa on hiton kylmä. Paikan päällä keskilämpötila on -60 astetta, ja talvisin lämpötilat voivat tippua reilusti alle sataan pakkasasteeseen. Lukemat ovat rajuja jopa tamperelaisille avantouimareille.

Retki aurinkokuntamme ulkopuolelle, lähimpään vieraaseen planeettakuntaan, kestäisi nykyisellä rakettitekniikalla eräiden arvioiden mukaan reilusti yli 6 000 vuotta. Siinä ajassa ehtisi juuri ja juuri lukea rästiin jääneen David Foster Wallacen Päättymätön riemu -romaanin.

Ulkona olisi kevyt kävellä, jos siellä voisi olla. Marsin painovoima on noin 38 prosenttia Maan painovoimasta. Mutta voisiko Marsissa kasvanut ihminen enää koskaan tulla Maahan? Marsilaisen oletetusti heikompi sydän ei jaksaisi pumpata verta aivoihin asti. Immuunijärjestelmä taas olisi täysin hukassa Maan matosten kanssa.

Marsilla ei ole sulaa ydintä, joka loisi planeetan ympärille säteilyltä suojaavan magneettikentän, jollainen Maa-planeetaltamme löytyy. Säteily Marsin pinnalla on voimakasta ja käytännössä estää pidempiaikaisen ulkoilun edes avaruuspuvussa. Marsin kaasukehä on erittäin ohut ja lähes kokonaan hiilidioksidia, joten hengittäminen ilman happilaitteita olisi ”haastavaa”.

Mars pitäisi maankaltaistaa. Maankaltaistaminen (engl. terraforming) tarkoittaa jonkin planeetan tai kuun ilmakehän, lämpötilan, maaperän ja ekologian muokkaamista Maan kaltaiseksi, jotta ihmiset voisivat asua siellä.

Yltiöoptimistit sanovat, että Marsin maankaltaistaminen kestäisi satoja vuosia kauemmin kuin Tampereen ratikkatyömaa. Useat tutkijat puhuvat vähintään tuhannesta vuodesta, jos se ylipäätään olisi mahdollista.

Maankaltaistamisen pitäisi olla jatkuvaa, koska lämpö, vesi ja kaasut saattaisivat karata avaruuteen aurinkotuulten mukana. Tapoja ympäristön muokkaamiseen on monia. Planeetan lämpötilaa voisi nostaa jättiläispeileillä, ydinpommilla tai törmäyttämällä siihen asteroidi. Kasvihuonekaasuja kaasuttamaan voisi rakentaa tehtaita (tämän me osaamme!). Napajäätiköitä voisi sulattaa vedeksi, ja ihan just kohta alkaisi kasvien kasvattaminen.

Jos osaisimme tehdä Marsista maankaltaisen, emmekö silloin osaisi tehdä myös Maasta maankaltaisen? Tällä hetkellä näyttää siltä, että ennemmin teemme Maasta pitkällä aikavälillä marsinkaltaisen autiomaan kuin Marsista maankaltaisen paratiisin.

Voisiko yötaivaan viesti sittenkin olla, että meidän pitäisi pitää huolta Maasta? Olisiko tähtiimme kirjoitettu: ”oma koti kullan kallis”?

Kävele ulos. Hengitä syvään. Tunne ilmavirta ihollasi. Olemme kotona. Marsissa voi käydä katsomassa maisemia, mutta Maa on koti.

Artikkeli on julkaistu aikaisemmin Rohee-lehden numerossa 3/2022. Tutustu pirkanmaalaiseen katulehteen osoitteessa www.rohee.fi.

Näe & koe Marsissa

Kiinnostaako vaarallinen valloitusretki vai turvallinen tuijotus horisonttiin? Punainen planeetta tarjoaa paljon uutta nähtävää ja tehtävää.

  • Olympus Mons. Olympus Mons on aurinkokuntamme korkein tulivuori. Se on noin 27 kilometriä korkea ja vastaa pinta-alaltaan 80 prosenttia Suomesta. Vuori on niin loiva, että sen huipulle voi patikoida. Ota mukaan paljon aurinkorasvaa (joka ei kyllä oikeasti auta).
  • Valles Marineris. ”Marsin Grand Canyon” on Yhdysvaltojen pituinen. Valles Marineris on yksi aurinkokuntamme laajimmista vajoamista. Se on reippaat 4 000 kilometriä pitkä, 200 kilometriä leveä ja seitsemän kilometriä syvä.
  • Maapallo. Ota mukaan kaukoputki. Maapallon voi nähdä pienenä sinisenä pisteenä punertavalla taivaalla. Matka maahan vaihtelee 56 ja 225 miljoonan kilometrin välillä.
  • Napajäätiköt. Marsin navat ovat napajäätiköiden peitossa. Jäätiköiden jää on luultavasti hiilidioksidijäätä, joten ota mieluummin oma teevesi mukaan.
  • Käytetyt Mars-luotaimet. Etsi Marsin pinnalta kymmeniä sinne hyytyneitä luotaimia tai niiden kappaleita. Vain noin kolmasosa kaikista Marsiin lähetetyistä luotaimista on päässyt ehjänä perille.

Muista! Älä mene ulos. Kuolemanvaara.

Teksti: Miika Peltola
Kuvat: Mirkka Hietanen
Jaa sosiaalisessa mediassa