Hämeenpuisto ylhäältä katsottuna Klingendahlin suunnasta.

Hämeenpuisto

Hämeenpuisto on halkoo Tampereen ydinkeskustan länsipuolta, ja puisto rajautuu pohjoispuolella Näsinpuistoon ja eteläpuolella Eteläpuistoon. Yhdessä nämä puistot muodostavat yhtenäisen viheralueen Näsijärveltä Pyhäjärvelle.

Hämeenpuisto on katuviheraluetta, jonka molemmin puolin ovat Hämeenpuisto-kadun ajoradat. Puiston keskellä on noin 8–9 metrin levyinen kävely- ja pyöräilyväylä. Alueella on noin 400 puuta ja monia puistopenkkejä.

Hämeenpuistossa järjestetään myös tapahtumia, joita ovat esimerkiksi puistofiesta ja eurooppalainen ruokatori.

Hämeenpuiston veistoksia

Hämeenpuistossa ja sen välittömässä läheisyydessä sijaitsee useita julkisia veistoksia ja monumentteja. Vuonna 1921 paljastettiin Aleksanterin kirkon kohdalla Viktor Janssonin Vapaudenpatsas. Vapauden aukiolla on myös vesikelluva graniittipallo (1997), joka pyörii ohuen vesipatjan päällä kahden uppovesipumpun avulla. Kiven ympärillä on graniittikivistä rakennettu kompassiaihe.

Minna Canth sai Lauri Leppäsen tekemän muistomerkin Satakunnankadun ja Puuvillatehtaankadun välille vuonna 1951, ja Kauppakadun ja Satakunnankadun välillä pääkirjasto Metsoa vastapäätä paljastettiin vuonna 1981 Aamulehden 100-vuotisjuhlien yhteydessä Uutinen -niminen veistos.

Eteläpuistoon pystytettiin vuonna 1950 Wäinö Aaltosen Osuustoiminta-muistomerkki, ja Näsinpuistossa heti Hämeenpuistoa vastapäätä on Emil Wickströmin vuonna 1913 pystytetty Näsinkallion suihkukaivo. Varat suihkukaivoon lahjoitti kauppias Nikolai Tirkkonen vuonna 1909 liikkeensä 40-vuotisjuhlan johdosta.

Hämeenpuiston historiaa

Hämeenpuisto perustuu arkkitehti C.L. Engelin vuonna 1830 laatimaan asemakaavaan. Siinä esitettiin leveä yli kilometrin pituinen paloesteenä toimiva puistokaista kaupungin vanhan ja uuden osan välille. Puiston nimi oli aiemmin Esplanadin puisto ja nimi vaihdettiin Hämeenpuistoksi 1936.

Ensimmäiset puut istutettiin vuosina 1875–1909. Puiston puita on aika ajoin uusittu. Eniten vanhoja vaahteroita on Satakunnankadun ja Puutarhakadun välillä, ja ne lienevät puiston alkuperäisiä puita.

Puistossa on ollut myös kaksi lasten kahluuallasta, jotka on kuitenkin poistettu hygieniasyistä. Lisäksi paikalla on ollut myös leikkipaikka, joka poistettiin vuonna 2012.

Hämeenpuiston historiaa on myös selvitetty ja sen tarkoituksena on tuottaa tietoa Hämeenpuistosta ja sen historiasta Tampereen keskustan kehittämissuunnittelun tarpeisiin.

Hämeenpuiston aukiota kunnostetaan

Hämeenpuistossa tehdään syksyn 2022 aikana kunnostustöitä aukiolla.

Hämeennpuiston eteläosan asemakaavan muutos alkoi

Hämeenpuiston eteläpään asemakaavan muutostyö on alkanut. Tavoitteena on turvata Hämeenpuiston arvot historiallisena puistona ja osana viherverkostoa sekä Tampereen kansallista kaupunkipuistoa. Tavoitteena on myös kehittää Hämeenpuiston katuja osana keskustan kehää ja parantaa joukkoliikenteen saavutettavuutta, kaikkien liikennemuotojen liikenneturvallisuutta ja käyttäjämukavuutta. Tavoitteena on lisäksi tukea Hämeenpuiston kehittämistä kuten tapahtumia ja muita puistoa elävöittäviä toimintoja.

Päivitetty 18.8.2022