Hämeenpuisto

Millainen puisto on?

Hämeenpuisto halkoo Tampereen ydinkeskustan länsipuolta, ja puisto rajautuu pohjoispuolella Näsinpuistoon ja eteläpuolella Eteläpuistoon. Yhdessä nämä puistot muodostavat yhtenäisen viheralueen Näsijärveltä Pyhäjärvelle. 

Hämeenpuisto on katuviheraluetta, jonka molemmin puolin ovat Hämeenpuisto-kadun ajoradat. Hämeenkadun risteämiskohdassa Hämeenpuisto on aukiomainen. Puiston keskellä on noin 8–9 metrin levyinen kävely- ja pyöräilyväylä, jota reunustaa molemmin puolin kaksi puurivistöä. Alueella on noin 400 puuta ja monia puistopenkkejä.  Puut ovat enimmäkseen puistolehmuksia, mutta myös vaahteroita ja hevoskastanjoita on puiden joukossa.

Hämeenpuistossa järjestetään myös tapahtumia, joita ovat esimerkiksi puistofiesta ja eurooppalainen ruokatori.

Miltä puistossa näyttää?

Hämeenpuiston veistoksia

Hämeenpuistossa ja sen välittömässä läheisyydessä sijaitsee useita julkisia veistoksia ja monumentteja. Vuonna 1921 paljastettiin Aleksanterin kirkon kohdalla Viktor Janssonin Vapaudenpatsas. Vapauden aukiolla on myös vesikelluva graniittipallo (1997), joka pyörii ohuen vesipatjan päällä kahden uppovesipumpun avulla. Kiven ympärillä on graniittikivistä rakennettu kompassiaihe.

Minna Canth sai Lauri Leppäsen tekemän muistomerkin Satakunnankadun ja Puuvillatehtaankadun välille vuonna 1951, ja Kauppakadun ja Satakunnankadun välillä pääkirjasto Metsoa vastapäätä paljastettiin vuonna 1981 Aamulehden 100-vuotisjuhlien yhteydessä Uutinen -niminen veistos.

Eteläpuistoon pystytettiin vuonna 1950 Wäinö Aaltosen Osuustoiminta-muistomerkki, ja Näsinpuistossa heti Hämeenpuistoa vastapäätä on Emil Wickströmin vuonna 1913 pystytetty Näsinkallion suihkukaivo. Varat suihkukaivoon lahjoitti kauppias Nikolai Tirkkonen vuonna 1909 liikkeensä 40-vuotisjuhlan johdosta.

Puiston tarina

Hämeenpuisto perustuu arkkitehti C.L. Engelin vuonna 1830 laatimaan asemakaavaan. Siinä esitettiin leveä yli kilometrin pituinen paloesteenä toimiva puistokaista kaupungin vanhan ja uuden osan välille. Puiston nimi oli aiemmin Esplanadin puisto ja nimi vaihdettiin Hämeenpuistoksi 1936.

Ensimmäiset puut istutettiin vuosina 1875–1909. Puiston puita on aika ajoin uusittu.  Eniten vanhoja vaahteroita on Satakunnankadun ja Puutarhakadun välillä, ja ne lienevät puiston alkuperäisiä puita.

Puistossa on ollut myös kaksi lasten kahluuallasta, jotka on kuitenkin poistettu hygieniasyistä. Lisäksi paikalla on ollut myös leikkipaikka, joka poistettiin vuonna 2012.

Viime vuosina on ollut käynnissä Hämeenpuiston asemakaavan päivitystyö sekä puiston ja liikenteen yleissuunnittelu. Asemakaavamuutoksen tavoitteena on turvata Hämeenpuiston arvot historiallisena puistona.

Sivun pääkuva: Laura Vanzo / Visit Tampere, talvikuva: Laura Paronen / Visit Tampere.