Erasmus+ -ohjelma tarjoaa lukiolaisille ikkunan Eurooppaan
Teknillisen lukion kuvataideluokassa istuu viisi suomalaista ja kaksi espanjalaista lukiolaista. Sevillasta kotoisin olevat Ignazio Vasquez ja Enrique Dominguez ovat olleet Suomessa kaksi viikkoa ja päässeet kiertelemään maata Lappia myöten. Oma koulu organisoi heidän matkansa ja ennen hyväksymistä piti läpäistä videohaastattelu. Kaksikolla ei ollut maasta juurikaan tietoa etukäteen, mutta kokemus on ollut myönteinen.
– Täällä on hyvin erilaista kuin kotona. On enemmän puita ja viileää. Tampere tosin muistuttaa arkkitehtuuriltaan espanjalaisia pikkukaupunkeja. Suomessa koulussa käytetään enemmän tietokoneita ja kokeita on paljon vähemmän, mikä tekee opiskelusta vähemmän stressaavaa, he kiittelevät.
Venyttely tunnilla toi moitteet
Opiskelukulttuurien eroja korostavat myös ulkomailla vaihdossa olleet suomalaisopiskelijat. Saksan Heiligenhausissa Ruhrin alueella vieraillut Eerik Kautto piti kaupungin arkkitehtuurista, mutta kuvailee Saksan koulujärjestelmää Suomea hierarkkisemmaksi. Puhelimia kouluun ei saanut tuoda lainkaan.
Myös Sevillassa käynyt Jimi Hevonoja kehuu kaupungin vanhaa arkkitehtuuria ja toteaa kurin ja hierarkian olleen Espanjassa Suomea kovempia.
– Sain opettajalta nuhteet, kun venyttelin pulpetissa kesken tunnin. Kännykkäkielto oli ehdoton ja sen rikkomisesta saattoi saada merkinnän, joka vaikuttaa jatko-opintoihin. Välitunteja oli yksi, eikä koulun alueelta voinut poistua, hän kuvailee.
Uuteen kulttuuriin tutustuminen oli molempien mielestä tärkeää ja samoin ajattelevat myös Sevillassa kaksi viikkoa viettänyt Voitto Liljeroos ja Saksassa vaihdossa olleet Kiia Karppinen ja Aaro Yläkangas.
– Sevillassa oli vilkasta ja eläväistä. Se yllätti, että espanjalainen ruoka ei olekaan tulista, Liljeroos naurahtaa.
Karppinen ja Yläkangas puolestaan yllättyivät siitä, että saksalaisissa lukioissa opiskelee jopa kymmenvuotiaita lapsia. Syynä on se, että valinta ammatillisen ja yleissivistävän opiskelun välillä tehdään jo alakoulussa, aivan kuten Suomessa vielä 1970-luvun alussa.
Kaikki kertovat katsovansa matkan jälkeen Suomen opetusjärjestelmää uusin silmin. Myös kielitaito parani kaikilla, vaikka kommunikointi olisikin käyty englanniksi.
Ohjelma sopii myös vähävaraisille
Apulaisrehtori Mari Rintanen on itsekin käynyt Erasmus+-vaihdossa Saksassa. Siellä hän seurasi opetusta ja vaihtoi ajatuksia koulujärjestelmistä ja käytänteistä paikallisten opettajien kanssa.
– Olemme olleet ohjelmassa mukana muutaman vuoden. Akkreditointimme päättyy ensi vuonna, mutta toivottavasti saamme jatkaa, hän kertoo.
Erasmus+ -ohjelmaan hyväksyttäviltä kouluilta edellytetään tarkkoja laatustandardeja. Ohjelman koululle myöntämällä vuosittaisella tukisummalla maksetaan opiskelijoiden matka- ja majoituskulut, pientä omavastuuosuutta lukuun ottamatta. Opiskelijat ovat yleensä perhemajoituksessa, mikä auttaa uuteen kulttuuriin tutustumisessa. Vaihtoon lähdetään joko yksin tai ryhmässä, ja matka-aika on tavallisesti viikon tai kaksi.
– Yksi ohjelman tavoitteista on se, että vaihtoon voivat lähteä myös opiskelijat, joilla ei muuten olisi siihen taloudellisia mahdollisuuksia. Tämä on meillä myös yksi valintakriteeri, Rintanen kertoo.
Teknillisellä lukiolla yhteistyökouluja on neljässä maassa, Saksan ja Espanjan lisäksi Itävallassa ja Slovakiassa. Rehtori ja opettajat ovat tutustuneet vastaanottaviin kouluihin ennen kuin opiskelijoita on lähetetty niihin.
Rintanen matkustaa mielellään lukiolaisten mukana, kun aikataulut antavat myöten, eikä 17-vuotiaita tarvitse juurikaan enää kaitsea. Ylilyöntejä ei ole sattunut, vaan ulkomailla on osattu käyttäytyä.
– Olen myös huomannut, että ujotkin opiskelijat rohkaistuvat jo toisena päivänä juttelemaan paikallisten nuorten kanssa ja ryhmäytyvät, Rintanen hymyilee.
