Tampereella panostetaan uimaopetukseen entistä vahvemmin
Tampereen uintikeskuksessa käy keskellä päivää kova vilske. Liikuntapäällikkö Hanna Murotie ja johtava liikunnanohjaaja Tommi Liimatta ovat täällä tutussa ympäristössä, sillä kaksikko on kaupungin liikuntapalveluissa päävastuussa vapaa-ajalla tapahtuvan uinninopetuksen kehittämisestä.
- Viime kesän hukkumisonnettomuudet saivat kaupungin panostamaan uimaopetukseen entistä enemmän. Tampereen tilanne oli tosin jo valmiiksi melko hyvä ja täällä on pitkät perinteet uimaopetuksessa, Murotie huomauttaa.
Keinovalikoima on laaja. Uimakoulutarjontaa lisätään, konseptia uudistetaan, kaikki liikunnanohjaajat on koulutettu erityisuimaopettajiksi, maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten opetukseen kiinnitetään erityistä huomiota, samoin naisten ja tyttöjen uimaopetukseen.
Uimakouluja on halleissa, rannoilla ja maauimalassa
Uimataidon kehittämisessä uimakoulut ovat tietysti keskeisiä ja niinpä niihin panostetaan monin tavoin. Tarjonnan määrää nostetaan niin uimahalleissa, maauimalassa kuin rantauimakouluissakin. Viimeksi mainitut keskitetään Hervantaan, Kaukajärvelle ja Tesomalle, joissa on eniten maahanmuuttajataustaisia asukkaita.
- Heille avovesissä uiminen voi olla kulttuurisesti helpompaa. Nuoret tavoitetaan parhaiten maauimalassa, sillä uimahallit eivät heitä niin paljon kiinnosta, Liimatta naurahtaa.
Maahanmuuttajille järjestetään kohdennettua uimaopetusta yhteistyössä Pirhan ja International House Tampereen kanssa. Heille järjestetään toukokuussa myös kolme tilaisuutta, joissa esitellään suomalaista uimahallikulttuuria seitsemällä kielellä. Esikoululaisille ja alakoulun 1-4-luokkalaisille opetusta on tarjolla 45 minuuttia viikossa.
Uimakoulukonseptia on uudistettu muun muassa lisäämällä tarjontaan kertamaksullisia perheuinteja ja vauvauinteja, joissa uimahallilipun hinnalla voi viikonloppuisin tulla perheenä uimaan ja saamaan vinkkejä omehtoiseen uinninopetteluun Hervannassa tai Pyynikillä vaikka vain yhdeksi kerraksi. Erityisesti uimataidottomien vanhempien keskuudessa tämä on ollut hyvin suosittua. On tärkeää, että vanhemmat omasta uimataidostaan riippumatta ovat perillä jälkikasvunsa taitotasosta.
- Meillä on myös touko- ja syyskuussa maksuttomat maauimalakäynnit alle 18-vuotiaille ja kesällä maksuttomia rantauimakouluja. Pyrimme houkuttelemaan niihin myös uimataidottomat aikuiset, Murotie ja Liimatta kertovat.
Ilmoittautuminen kaupungin järjestämiin kesän uimakouluihin alkaa maanantaina 18.5. kello 9.00. Ei kuitenkaan hätää, vaikka ryhmät ehtisivät täyttyä: uimakouluja järjestetään kolmesti vuodessa, joten myöhemminkin ehtii.
Murotie ja Liimatta muistuttavat, että myös tamperelaisilla uimaseuroilla on tarjolla monipuolista harrastetoimintaa kaikenikäisille ja he korostavat, että seurojen toiminta on tärkeä osa tamperelaisen uinninopetuksen kokonaisuutta.
Opetusta on siis runsaasti tarjolla ja kaupungin henkilökunta on erittäin motivoitunutta, mutta pullonkaulaksi uhkaa muodostua tilojen puute. Nykyinen miljoona kävijää vuodessa alkaa olla äärirajoilla, joten uudelle uimahallille tai kahdellekin olisi tilausta.
Vain puolet osaa uida kunnolla
Myös Tampereen perusopetuksessa korostetaan, että kaupungin tilanne on hyvä, mutta parantamisen varaakin on. Laissa määritelty tavoite on opettaa lapset ja nuoret uimaan perusopetuksen aikana ja tätä pyritään entisestään tehostamaan.
- Uimahallikäyntejä lisätään, on kehitetty uimataidon seurantajärjestelmä, halleihin on palkattu lisää liikunnanohjaajia ja kaikkiin uimahalleihin kouluavustaja. Liikuntapalvelujen kanssa teemme tiivistä yhteistyötä, kertovat perusopetuksen johtava asiantuntija Kristiina Järvelä ja kasvatus- ja opetuspalvelujen pedagoginen asiantuntija Annika Urvikko, koulutettu uimaopettaja itsekin.
Koululaisten uintitaito on koko maan tasolla ollut heikkenemään päin ja vain hieman yli puolet kuudesluokkalaisista osaa uida pohjoismaisen määritelmän mukaisesti, eli 200 metriä, josta 50 metriä selkää. Vajavainen uimataito ei siis ole vain maahanmuuttajalasten ongelma. Tilanne on pahin niillä paikkakunnilla, joilla ei ole uimahallia.
- Tampereella uimahalleihin pääsee kätevästi kävellen tai julkisilla, Järvelä ja Urvikko kiittelevät.
Tampereen perusopetus sai uimataidon Lupa uida -kehittämisprojektiin 249 000 euroa valtionapua, jolla on pystytty palkkaamaan lisää henkilökuntaa ja lisäämään uimahallivuoroja. Kesäkuussa aloittaa hankkeen koordinaattori.
Uintiopetuksen ongelmatkin on tunnistettu
- Uimavuoroja ei pysty juurikaan enää lisäämään ja niitä on auttamatta liian vähän, kolmasluokkalaisilla ja nuoremmilla kuusi vuodessa ja vanhemmilla vähintään neljä. Niiden aikana ei uimataitoa opita ja jos juuri oman luokan vuorolla oppilas on esimerkiksi sairaana, vuoro jää kokonaan väliin. Pienillä oppilailla on myös lyhyet päivät, joihin tunnit pitää sovittaa, asiantuntijat harmittelevat. Avuksi on järjestetty muun muassa tukiopetusta ja sukupuolen mukaisia uimavuoroja.
Veden äärelle ei uskalleta enää mennä
Järvelän ja Urvikon mukaan uimisen opettelu ei enää ole yhtä luonteva osa kasvatusta kuin ennen. Vanhemmat eivät uskalla lähteä lastensa kanssa veden äärelle, varmuuden vuoksi, eikä myöskään enää oikein tiedetä, miten uimarannalla tai uimahalleissa ollaan. Kyse on Järvelän mukaan yleisemminkin luontosuhteen rapautumisesta.
- Ei aina ehkä ymmärretä, että luonnossa ja myös veden ääressä liikkuminen on kaikille hyväksi. Lasta voi totuttaa veteen vaikka antamalla hänen kastaa varpaansa järveen. Yhteistyö vanhempien kanssa ja viestintä koteihin onkin erittäin tärkeää.
Hankerahoituksen turvin on pystytty lisäämään henkilökuntaa, mutta heidän töidensä jatkuminen tämän vuoden jälkeen on kiinni kunnallisesta päätöksenteosta. Nyt on kuitenkin luotu myös kestäviä toimintamalleja, jotka eivät vaadi lisäpanostuksia.
- Olisimme joka tapauksessa kehittäneet toimintaa ja aiomme säilyttää paremman laatutason jatkossakin. Joka vuosi tulee uusia uimaopetettavia, Järvelä ja Urvikko muistuttavat.
