Lisää lepopäiviä autolle – mikä saa tamperelaiset muuttamaan tapaa liikkua

Yhä useampi kulkee Tampereella nykyään pyörällä tai kävellen. Matkoista kolmannes tehdään kävellen ja kymmenesosa pyörällä. Tamperelaiset ovat tutkimusten mukaan myös entistä tyytyväisempiä kävelyn ja pyöräilyn olosuhteisiin. Vaikka kaupunki luo raamit, varsinainen muutos syntyy jokaisen omista valinnoista.
Taakkapyörän kanssa äiti, jonka vauva on taakkapyörän laatikossa istumassa.
Taakkapyörällä kulkevat helposti pienet ihmiset ja ostokset.

Tampereen tavoite olla hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä näkyy yhä useamman tamperelaisen arjessa. Tampereella matkoista 34 prosenttia tehdään kävellen ja 11 prosenttia pyörällä.

Liikkumisen tavat muuttuvat myös joukkoliikenteen hyväksi: matkoista 16 prosenttia sujuu joukkoliikenteellä. Yhteensä matkoista tehdään yhteensä 61 prosenttia kestävillä kulkutavoilla. Tavoite kaupungin strategian mukaan on, että matkoista 65 prosenttia tehdään kestävästi.

Etenkin ratikkareittien varrella joukkoliikenne on entistä suositumpaa. Niemenrannassa peräti 71 prosenttia kokee käyttävänsä joukkoliikennettä enemmän kuin ennen, ja autottomuus on siellä selvästi yleisempää kuin monella muulla alueella.  

Tavarapyörä tuo arkeen vapautta

Keskustassa asuva Riikka Era on kahden lapsen yksinhuoltaja. Perheen ensisijainen kulkupeli on laatikkopyörä. Arkisin päiväkoti- ja työmatkoja kertyy kuutisen kilometriä päivässä, viikonloppuisin kauppareissut pidentävät matkan 10–15 kilometriin. Autoa Era ei enää omista.

Laatikkopyörällä kulkevat niin polttopuut, kirjahyllyn osat kuin valmiiksi puhalletut uimalelutkin.

– Sain laatikkopyörän valmistujaislahjaksi, kun esikoiseni täytti kolme vuotta. Siitä asti pyörä on ollut perheemme päivittäinen ajoneuvo. Pyöräilyn olosuhteet paranevat Tampereella jatkuvasti ja nykyisin esimerkiksi pyörätien jatkeet helpottavat painavalla laatikkopyörällä ajamista, Era sanoo.

Laatikkopyörän hyödyt tiivistyvät arjen käytännöllisyyteen: sillä kulkevat niin polttopuut, kirjahyllyn osat kuin valmiiksi puhalletut uimalelutkin. Lisäksi ”kolmipyöräinen” on mahdollistanut Eran perheelle myös lähimatkailun:  

– Pyhäjärven reitti ei olisi kahdeksanvuotiaan kanssa onnistunut ilman laatikkopyörää. Sen kyydissä kulki vetoaisa, eväät ja viihdykkeet. Laatikkopyörä on todellakin pelastanut arkeni. Ja parkkipaikka sille löytyy aina! 

Auto tarpeen mukaan – vaihtoehtona vertaisvuokraus

Tavaroiden ja kulkuvälineiden lainaaminen ja vuokraaminen yhteiskäyttöön on yksi keino vähentää kulutuksen päästöjä. Vertaisvuokrauspalvelut ovat osa tätä jakamistalouden ajattelua: yksityishenkilöt voivat vuokrata omia ajoneuvojaan tai muuta kalustoa toisilleen tarpeen mukaan.

Tamperelainen Jere Luukkanen tekee enimmäkseen etätöitä, mutta välillä juna ja metro kuljettavat hänet työpaikalle Espooseen. Lisäksi hän ajaa omalla autolla satunnaisia pidempiä työmatkoja sekä opetusajoa perhepiirissä.  

Oma pieni auto ei kuitenkaan riitä kaikkiin kuljetustarpeisiin, esimerkiksi tavaroiden kuljettamiseen purjeveneelle kesäaikaan. Luukkanen etsi netistä ratkaisua pulmaan ja löysi kätevän vertaisvuokrauspalvelun.

– Vuokraan nykyään pakettiauton 3–5 kertaa vuodessa. Hinta on kohtuullinen ja pystyn kuljettamaan tavarat juuri silloin kun haluan – kunhan varauksen tekee hyvissä ajoin. Samalla kertaa tulee hoidettua muitakin asioita.

Luukkanen on kiinnittänyt huomiota Tampereen kaupungin hiilineutraaliustavoitteisiin, joiden vaikutus näkyy myös hänen arjessaan.  

– Kaupunki on tehnyt mielestäni kunnioitettavaa työtä vaihtoehtojen tarjoamiseksi. Keskustan alueella on helppo kulkea jalan tai polkupyörällä. Keskustan ulkopuolelle kulkiessa auto on usein helppo valinta aikataulusyistä, mutta silti aina mietin, voinko mennä julkisilla, kävellen tai polkupyörällä.

Asenteet muuttuvat

Eran ja Luukkasen esimerkit osoittavat, että tamperelaisten arjen valintoja ohjaavat käytännöllisyys, kustannukset ja halu tehdä arjesta sujuvampaa. Lihasvoimin liikkuminen tekee hyvää itselle ja ympäristölle. Motivaatiota lisäävät myös omien liikkumistapojen monipuolistaminen: pyörä, ratikka, bussi tai vaikkapa yhteiskäyttöauto antavat vapautta aikatauluihin ja kuljetuksiin.  

Yksittäiset valinnat kertovat asenteesta, jossa kestävyys, kokeilunhalu ja arjen toimivuus kulkevat käsi kädessä. Tätä asennetta heijastelee myös vuoden 2025 lopulla julkaistu Tampereen kaupungin Hiilineutraaleja tekoja -kehitysohjelman seurantaselvitys. Sen mukaan entistä useampi kokee, että jokaisen arkisilla valinnoilla on merkitystä. 65 prosenttia vastanneista kokee, että omilla teoilla on vaikutusta ja 82 prosenttia pitää tärkeänä, että tavalliset kaupunkilaiset tekevät arjessaan ympäristön kannalta kestäviä tekoja.  

Jos jokainen autoileva tamperelainen antaisi autolle yhden lepopäivän viikossa, Tampere voisi saavuttaa hiilineutraaliuden vuonna 2030. Pienetkin arjen teot todella ratkaisevat. 

Teksti: Kaija Alila
Kuvat: Tommi Penttinen
Jaa sosiaalisessa mediassa