Iidesjärven hoitotoimia jatketaan: huhtikuussa aloitetaan särkikalojen rysäpyynti

Iidesjärvellä jatketaan vuonna 2026 hoitokalastusta, rantaniittyjen laidunnusta sekä vieraslajien poistoa. Hoitotoimet alkavat keväällä rysäpyynnillä. Rysät on laskettu järveen jäiden lähdön jälkeen huhtikuun alussa.

Pyynnillä poistetaan särkikaloja, joita on Iidesjärvessä runsaasti. Siten vähennetään järven sisäistä ravinnekuormitusta ja samentumista. Lisäksi tavoitteena on linnuston tilan parantaminen. Rysien pyyntipaikat on ennalta sovittu niin, että hoitokalastuksesta on mahdollisimman vähän häiriötä vesilintujen pesinnälle.

Rysät koetaan useita kertoja viikossa, ja saalis toimitetaan hyötykäyttöön. Hoitokalastussaaliista vapautetaan kaikki suuremmat petokalayksilöt.

Hoitokalastuksella saatu runsaita saaliita

Iidesjärvellä on tehty hoitokalastuksia vuodesta 2020 lähtien. Näissä aiemmissa hankkeissa on saatu runsaita saaliita rysäpyynnillä ja nuottaamalla.  Iidesjärven kevätrysäpyyntien saaliit ovat vaihdelleet 3150–8430 kg. Vuoden 2025 myötä hoitokalastuksen kokonaissaalis on lähes 37,6 tonnia eli 578 kg/ha. Kokonaispoistomäärät alkavat olla hehtaareihin nähden merkittäviä.

Iidesjärven vesi- ja rantalinnusto on alkanut elpyä

Linnustoselvitysten perusteella vesi- ja rantalintujen pari- ja lajimäärä on kasvanut hoitokalastusten aloituksen jälkeen. Vuonna 2025 pesivien vesilintujen parimäärä oli suurempi kuin kertaakaan järven seurantahistorian aikana. Lajeista erityisesti silkkiuikun, nokikanan ja telkän parimäärissä vaikuttaisi olevan selvää kasvua hoidon aloituksen jälkeen. Myös haapanapareja on havaittu järvellä enemmän kuin ennen hoitotoimia. Aiemmissa hankkeissa rakennetuilla kelluvilla pesälautoilla on naurulokkikolonia kasvanut, ja hautovia emoja on havaittu jopa 120 paria.

Iidesjärven tilassa havaittu kehitystä parempaan suuntaan

Iidesjärvessä hankkeiden aikana ja aiemminkin tehtyjen tutkimusten perusteella veden ravinteisuudessa on pitkällä aikavälillä tapahtunut kehitystä parempaan suuntaan, mutta planktonyhteisö, vesikasvillisuus, kalasto ja vedenlaatu ilmentävät kuitenkin yhä rehevän, ajoittain erittäin rehevän järven tilaa. Viisi vuotta jatkunut hoitokalastus on kuitenkin vaikuttanut Iidesjärven kalastoon ja osin myös koko ekosysteemiin jonkin verran positiivisesti.

Iidesjärven hoitotoimet toteutetaan lähtökohtaisesti  kaupungin omarahoituksella, mutta vesienhoitoon on haettu myös ympäristöhallinnon avustusta. Avustuspäätöstä ei vielä ole saatu.

Iidesjärvi rantavyöhykkeineen on esitetty luonnonsuojelualueeksi Tampereen kaupungin luonnonsuojelualueohjelmassa 2026–2040. Myös länsiosan asemakaavaehdotuksessa luonnonsuojelualue on mukana. Itäpuolen ranta-aluetta on jo suojeltu kaavalla. Iidesjärven hoitotoimissa huomioidaan jatkossakin erityisesti linnusto.

Kaupunki tekee myös Iidesjärven valuma-alueella konkreettisia toimia järveä kuormittavien hulevesien hallitsemiseksi ja seuraa toimien vaikutuksia järveen vesinäyttein sekä jatkuvatoimisilla veden laadun mittareilla. Esimerkiksi joillekin viheralueille on toteutettu tulvaniittyjä parantamaan huleveden laatua ja ehkäisemään tulvimista. 

Lisätietoja

Ari Westermark
Hoitokalastus, KVVY Tutkimus Oy:
Puhelin:
050 351 8815
Petteri Kiiskilä
Rysöpyynti, ammattikalastaja:
Emmi Lehkonen
Iidesjärven hoitotoimet, Tampereen kaupunki: Ympäristötarkastaja
Puhelin:
040 800 4975
Eeva Punju
Iidesjärven hoitotoimet, Tampereen kaupunki: tavoitettavissa 7.4. alkaen Ympäristösuunnittelija
Puhelin:
040 806 2184
Jaa sosiaalisessa mediassa