Vammaisneuvoston kannanotto: Kehitysvammaisten asumisyksikön vastustus kertoo tietämättömyydestä

Tampereen Lamminpäähän suunniteltu kehitysvammaisten asumisyksikkö on nostattanut mediassa reaktioita, joita Tampereen kaupungin vammaisneuvosto pitää ennakkoluuloisina ja loukkaavina. Neuvosto muistuttaa, että vammaisilla on oikeus valita asuinpaikkansa samalla tavoin kuin muillakin.
Vaaleanpunaiseen toppatakkiin pukeutunut kehitysvammainen nainen avaa avaimella kotioveaan. Hänen takanaan seisoo hänen äitinsä, jolla on sininen takki.
Tarja Mesiän tytär Laura Mesiä on asunut Piikahaassa yli seitsemän vuotta ja on viihtynyt ystävällisessä ja välittävässä yhteisössä hyvin.

Tampereen kaupunki on tiedottanut, että Lamminpäähän on suunnitteilla 24-paikkainen kehitysvammaisten asumisyksikkö Laurinahonkadulle. Nykyisin tontilla on teollisuusrakennus, jolle on myönnetty purkulupa marraskuussa 2025. Rakentaminen vaatii poikkeamislupaa nykyisestä kaavasta, jonka mukaan tontille saa sijoittaa ympäristöä häiritsemätöntä yritystoimintaa. Yhdyskuntalautakunta päätti poikkeamisluvasta 3.3.2026.

Tampereen kaupungin vammaisneuvosto on järkyttyneenä seurannut mediassa käytyä keskustelua asumisyksiköstä.

Osa naapurustosta vastustaa kehitysvammaisten asumisyksikön rakentamista Lamminpäähän. Mediatietojen mukaan naapurit pelkäävät, että vammaiset aiheuttaisivat melua, haittaa ja kiinteistöjen arvon alenemista.

Kyseessä on niin sanottu nimby-ilmiö. Nimby on lyhenne englanninkielisestä ilmaisusta ”not in my back yard” eli ”ei minun takapihalleni”. Se tarkoittaa ilmiötä, jossa asukkaat vastustavat lähiympäristöönsä suunniteltuja, yleensä hyödyllisinä pidettyjä, mutta omasta mielestään häiriötä aiheuttavia hankkeita.

– Haluan uskoa, että vain pieni osa naapureista voisi suhtautua näin ennakkoluuloisesti ja halveksivasti uusiin naapureihinsa, toteaa vammaisneuvoston puheenjohtaja Katja Metsävainio.

YK:n vammaisyleissopimus (artikla 19) takaa vammaisille oikeuden valita asuinpaikkansa, asuinmuotonsa ja asuinkumppaninsa yhdenvertaisesti muiden kanssa. Sopimus velvoittaa yhteisölliseen asumiseen, jossa vammaisella on pääsy palveluihin ja oikeus elää itsenäisesti osana yhteisöä, ei eristettynä laitoksissa.

– Asuminen kuuluu jokaisen perusoikeuksiin. Vammaisella tamperelaisella on oikeus päättää itse omasta elämästään, tuestaan ja asuinympäristöstään aivan samoin kuin kellä tahansa muulla ihmisellä, Katja Metsävainio toteaa.

Lamminpäällä olisi hieno mahdollisuus näyttäytyä yhteisöllisenä, monimuotoisena ja ihmisystävällisenä kaupungin osana, jonne kaikki asukkaat ovat tervetulleita omana itsenään ilman pelkoa arvostelusta tai aliarvioinnista.

Raholassa hyviä kokemuksia kehitysvammaisista naapurina

Tarja Mesiä on Tampereen vammaisneuvoston jäsen. Hänen tyttärensä Laura Mesiä asuu Raholassa Piikahaan asumisyksikössä, joka on tarkoitettu aikuisille kehitysvammaisille.

Raholassa ei ole kohdattu yhtä asiatonta ja loukkaavaa vastaanottoa kuin Lamminpäässä. Tarja Mesiä on hämmästynyt joidenkin tulevan Lamminpään asumisyksikön naapurustossa asuvien käsityksistä kehitysvammaisista.

– Itse en tunne montaakaan yhtä ystävällistä ja myönteistä ihmistä kuin mitä esimerkiksi tyttäreni Lauran ystäväpiiriin ja hänen kotinsa asukkaisiin lukeutuu, Laurasta nyt puhumattakaan, Tarja Mesiä sanoo.

– He, jotka pystyvät ilmaisemaan itsensä aktiivisella puheella, kysyvät joka kerta mitä minulle kuuluu. Saan osakseni korrektia ja ystävällistä käytöstä. Koen, että Lamminpään naapurustossa täytyy olla kyse tietämättömyydestä ja pelosta tuntematonta kohtaan, hän jatkaa.

Tarja Mesiä on kolmen lapsen äitinä onnellinen, että myös kehitysvammaisella tyttärellä on oikeus ja mahdollisuus elää omanlaistansa itsenäistä elämää, aivan kuten hänen sisaruksillansa.

– Olemme perheenä kiitollisia ja iloisia siitä, miten asiat Tampereella on järjestetty, ja toivomme Piikahaan kaltaisia koteja kaikille erityisnuorille. Uskon heidän tuovan myös Lamminpäähän monimuotoisuuden lisäksi vain ja pelkästään positiivisuutta, hän sanoo.

Ihmis- ja perusoikeudet kuuluvat jokaiselle

Tampereen vammaisneuvosto korostaa, että ihmisten ihmis- ja perusoikeudet tulee ottaa annettuna. Syrjintä esimerkiksi vammaisuuden vuoksi on perustuslaissa kiellettyä.

– Jos yksittäisillä ihmisillä on näin syviä syrjiviä näkemyksiä toisia ihmisiä kohtaan, tulee heidän oppia näistä ajatusmalleista pois. Yleissivistykseen ja hyviin tapoihin kuuluu kunnioittaa ja arvostaa ihmisiä sellaisena kuin he ovat, toteaa yhdenvertaisuuskoordinaattori Mikko Ala-Kapee, joka toimii vammaisneuvoston esittelijäsihteerinä.

Tampereella asuu noin 30 000 eri tavoin liikkumis-, aisti-, kehitys- ja toimimisesteistä ihmistä. Tampereen kaupungin ja myös Lamminpään kaupungin osan tulee olla turvallinen ja arvostava koti niin vammaisille kuin kaikille ihmisille taustasta riippumatta.

Lisätietoja

Mikko Ala-Kapee
Yhdenvertaisuuskoordinaattori
Puhelin:
040 515 6166
Teksti: Mikko Ala-Kapee
Kuvat: Tommi Korhonen
Jaa sosiaalisessa mediassa