Kaasua vai jarrua? Taloyhtiöiden rooli sähköautojen lataamisessa
Tampereella sähköautojen määrä on kasvanut selvästi, voimakkaimmin Vuoreksen alueella. Koska taloyhtiöiden luomat mahdollisuudet ovat keskeisiä lataamisessa, kaupunki järjesti pilottitutkimuksen, jonka tavoitteena oli helpottaa taloyhtiöiden investointeja sähköautojen latauspisteisiin ja mahdollistaa lataaminen suoraan taloyhtiössä. Asunto-osakeyhtiö Vuoreksen Niittykallion asukkaat kiinnostuivat pilotista.
Riittääkö nykyinen sähköliittymä?
Kestääkö talon sähköjärjestelmä sähköautojen latauksen? Vaatiiko lataaminen mittavia ja kalliita muutoksia? Pilotin tavoite oli tarjota vertaisoppimista ja välittää tietoa taloyhtiöille päätöksenteon tueksi.
Yksi pilottiin osallistuneista oli vuonna 2013 valmistunut Tampereen Niittykallio.
Niittykallion hallituksen puheenjohtaja Markus Svärd avaa pilotin antia:
– Asiantuntija Planmaxilta laati taloyhtiöllemme teknisen tarvekartoituksen, jossa selvitettiin kiinteistön todelliset edellytykset sähköautojen lataamiseen. Jokaiselle asunnolle määritettiin suurin mahdollinen latausteho, joka on mahdollista saavuttaa ilman suuria muutostöitä.
Samalla taloyhtiölle selvisivät sähköjärjestelmän rajoitteet ja se, mitkä ratkaisut ovat realistisia nyt ja tulevaisuudessa.
Kapasiteetin selvittäminen auttaa varautumaan tulevaan
Asiantuntija tutustui sähkösuunnitelmiin ja kävi paikan päällä. Hän totesi, että Niittykallion sähköliittymän tehosiirtokapasiteetti riittää nykyisiin tarpeisiin ja tulevaisuudessa kiinteistön pääkeskuksen kapasiteettia on mahdollista kasvattaa.
Asuntokohtaisten latauspisteiden tehon ja määrän kasvattaminen puolestaan edellyttää muutoksia asuntokohtaisiin sähköihin sekä moniportaisen dynaamisen kuormanhallintajärjestelmän asentamista. Jälkimmäisellä tarkoitetaan liittymän ja asuntokohtaisen sähkönkulutuksen mukaan säätyvää kuormanhallintaa – sitä, että sähköä riittää kaikille ilman ylikuormitusta.
– Kävimme asiantuntijan kanssa asiaa läpi arkisten esimerkkien kautta, kuten montako ajokilometriä yksittäisen latauspisteen teholla saadaan ladattua tunnissa tai yön aikana, Svärd kertoo.
Nyt Niittykalliossa tiedetään, että ilman muutostöitä nykyinen järjestelmä kestää kaikkiin asuntoihin päivitettävän Super Schuko -latauspisteen. Kun asuntokohtainen kuormanhallinta asennetaan, järjestelmä kestää 5–6 kappaletta latausasemia, joiden latausteho on 11 kW. Tulevaisuudessa tehtävät pääkeskuksen kuormanhallinnan muutostyöt mahdollistavat 11kW:n latausaseman asentamisen jokaiseen asuntoon, Svärd kertoo.
Asukkaat hankkivat latauspisteitä
Niittykalliossa autokatosten latauspisteet ovat osakkaiden vastuulla. 11 asunnon yhtiössä kahden asukkaat päätyivät hankkimaan latauspisteen kartoituksen suositusten pohjalta.
– Kun sähköjärjestelmän lähtötaso oli tiedossa ja taloyhtiön hallitus oli käsitellyt kuormanhallintaan liittyvät tulevat muutostyöt, osakkaita ohjattiin hankkimaan latausasemat, jotka ovat varmasti yhteensopivia tulevan kuormanhallinnan kanssa. Näin varmistettiin, että ensimmäisten joukossa latausaseman asentaneet osakkaat eivät joudu vaihtamaan laitteitaan myöhemmin muutostöiden vuoksi, Svärd summaa.
Suunnitelmallisuus auttaa välttämään turhia investointeja
Pilotin tulosten ansiosta taloyhtiö voi ennakoida ja tehdä pääjakokeskusta koskevia investointipäätöksiä entistä varmemmalla otteella.
– Samalla kun asukkaiden kiinnostus sähköautoihin kasvaa, voimme laajentaa kapasiteettia suunnitelmallisesti, ilman hätiköintiä. Samalla yhtiö pystyy välttämään turhia investointeja tilanteessa, jossa sen taloutta rasittavat muut korjaukset, Svärd listaa etuja.
Taloyhtiöt voivat jarruttaa tai mahdollistaa liikenteen sähköistymistä. Vuoreksen pilotti osoittaa, että jo yksi perusteellinen kartoitus voi kääntää keskustelun sävyn epävarmasta ennakoivaksi. Kun tekniset edellytykset tehdään näkyviksi ja ymmärrettäviksi, päätöksenteko helpottuu.
