Opiskelijat arvioivat: Tampereen lukiot ovat tasaisen hyviä

Kyselyn perusteella koko kaupunkiseudun lukiot ovat tasalaatuisia ja tasaisesti suosittuja. Lukiolaisista peräti 94 prosenttia suosittelisi omaa oppilaitostaan muille.

Kysely koostui väittämistä, joihin vastattiin asteikolla 1–5. Esimerkiksi väittämä ”Opetuksen taso on hyvä” sai keskiarvon 4,2 sekä koko kaupunkiseudun että Tampereen vastauksissa. Lähes kaikkien väittämien kohdalla erot olivat korkeintaan 2–4 desimaalia.

– Joillakin ihmisillä saattaa olla mielikuvia paremmista tai vähemmän tasokkaista lukioista. Kyselyn perusteella Tampereen ja koko kaupunkiseudun lukioissa annettava koulutus on laadukasta. Mistä tahansa näistä lukiosta saa hyvän pohjan jatkoa varten – puhutaan sitten kirjoituksista tai tulevasta elämästä, sanoo Tampereen kaupungin lukiokoulutuksen johtaja Mari Aalto.

Hän iloitsee etenkin vastausten runsaasta määrästä: se tekee kyselyn tuloksista erityisen luotettavia. Esimerkiksi ykkösluokkalaisista vastasi yli 70 prosenttia.

– Lukiokoulutus nähdään hyvät eväät antavaksi ja opetus asiantuntevaksi. Opiskelijat viihtyvät ja saavat opiskelemista varten selkeää ohjeistusta. Hyvä henki ja henkilökunnan tekemä hyvä työ kautta linjan näkyvät, Aalto tiivistää kyselyn tuloksia.

Kurssipalaute auttaa kehittämään

Tampereen kaupungin lukiokoulutuksen kehittämispäällikkö Tuija Leppäharju koordinoi seudullista lukioiden laatutyötä. Hän sanoo, että tulosten pohjalta voi kehittää koulutusta vielä entistä paremmaksi. Esimerkiksi opetuksen ja työtapojen suunnittelussa opiskelijat haluaisivat olla enemmän mukana. 

– Myös itsearvioinnin toteutuminen sai hieman keskimääräistä alemman arvosanan eli 3,9. Suurin osa samaa tai melko samaa mieltä itsearvioinnin onnistumisesta, mutta sitä kannattaa vielä kehittää oppimisen osana. Yhdessä verkostomme kanssa voimme kehittää uusia toimintamalleja, Leppäharju pohtii.

Yksi helpoimpia tapoja, joilla opiskelija voi vaikuttaa työtapoihin ja opetuksen sisältöön on antaa kurssipalautetta. Näin sanoo Tammerkosken lukion apulaisrehtori Taimo Halme.

– Kurssipalautteen avulla opettajat voivat muokata omaa opettamistaan. Yksittäinen periodi on lyhyt, joten sen alkaessa ei enää ole aikaa suunnitella kyseisen periodin opetusta. Meidän lukiossamme poikkeus ovat kuvataide ja design -linjan opintojaksot: niissä opiskelijat vaikuttavat paljonkin tekemisen sisältöihin myös periodin aikana, Halme kertoo.

Joka lukiossa toimii muutama erikseen nimetty kehittäjäopiskelija. Esimerkiksi Tammerkosken lukiossa poimitaan lukiokoulutuksen kehittämistavoitteista ja koulun omista tavoitteista teemoja, joihin he keskittyvät. Tämän lukuvuoden teemoja ovat muun muassa ryhmänohjauksen kehittäminen ja koulun somemarkkinointi.

Ensimmäistä vuotta Tammerkosken lukiota käyvä Daria Panova haki kehittäjäopiskelijaksi, koska halusi tehdä koulun arjesta sujuvampaa kaikille.

– Me kehittäjäopiskelijat ideoimme parannusehdotuksia. Viimeksi mietimme, voisiko koulun kuntosali olla käytettävissä myös viikonloppuisin. Se tukisi opiskelijoiden terveyttä.

Oman koulun kehittäjäporukka kokoontuu kuukausittain. Seudullisia tapaamisia on pari kertaa vuodessa. Niissä vaihdetaan hyviä ideoita. Esimerkiksi Tammerkosken lukion lukuhaaste on levinnyt muuallekin. 

Myös opettajien vastaukset hyödynnetään

Kyselyn tulokset kertovat myös, että oppimisen tuki toimii hyvin ja sen uudistus on onnistunut. Vastausten perusteella tukea saa ja se on helposti saatavilla.

Pelkkää hehkutusta vastaukset eivät ole. Esiin nousee myös koulunkäyntiin liittyviä huolia. Opiskelijat havaitsevat esimerkiksi somekiusaamista ja kännykkäriippuvuutta, jotka vaikuttavat myös koulunkäyntiin.

Myös 333 lukion opettajaa vastasi erilliseen kyselyyn. Kyselyjen pohjalta koottu selvitys on osa Tampereen kaupunkiseudun lukioiden yhteistä laadun kehittämistä.