Tampereella on neljä tekojääkenttää: Koulukadulla, Sorsapuistossa, Lielahdessa ja Ahvenisjärvellä. Näiden jäädyttäminen päästiin aloittamaan jo aiemmin marraskuussa, kun vuorokauden keskilämpötila on nollan paikkeilla, eikä tule lunta. Tyypillisesti tähän päästään marraskuun puolivälissä, tämä kausi noudatteli hyvin aiempien vuosien kaavaa.
Loput luistelukentät ovat luonnonjäitä, joiden jäädyttäminen on vielä enemmän säiden armoilla ja venyy yleensä joulu-tammikuulle. Niissä jää ei synny eikä pysy ilman jatkuvaa pakkasta.
Työpäällikkö Jussi Pesonen Tampereen Infrasta kertoo, että kaupungissa on sekä kaukalollisia luonnonjääkenttiä että avojäitä. Kaukalollisia hoidetaan näistä aktiivisemmin.
- Kaukaloilla on pääosin työntekijä viitenä päivänä viikossa hoitamassa kenttää. Tällöin jäädytys tehdään olosuhteista riippuen päivittäin, jos kaukalolla on tyhjää niin mahdollisuuksien mukaan toisenkin kerran päivässä. Tämä on toki harvinaista, sillä kaukalot ovat hyvin aktiivisessa käytössä koulujen ja päiväkotien taholta päiväsaikaan, Pesonen kertoo.
Avojäitä jäädytetään optimikeleillä kolme kertaa viikossa, ehkä enemmänkin tarpeen vaatiessa. Avojäillä aluekohtaisesti työntekijät käyvät kiertämässä jäädyttämässä kenttiä. Osa kentistä jäädytetään tankkiautolla ja toisten lähellä on kaivo tai vesiposti. Toistaiseksi kaikki kuitenkin jäädytetään vesijohtovedellä. Järvivesi on likaisempaa, ja tummat värit jäässä, kuten puiden lehdet, aiheuttavat nopeampaa sulamista auringonpaisteella.
Jäädytyksen aloittaminen vaatii päivittäisten lämpötilojen pysyttelyä pääosin nollan alapuolella. Yksi tai kaksi pakkaspäivää ei riitä, tai aloitettu työ sulaa plussakeleillä. Varsinkin vesisade sulattaa jäätä tehokkaasti.
- Viime vuosina jäädytys on päästy aloittamaan joulukuussa, mutta välillä voi valitettavasti mennä tammikuun alkuunkin, ennen kuin jäät ovat luistelukuntoiset, Pesonen sanoo.
Optimitilanteessa jään pohjalle tampataan lumesta pohja jäälle, joka sitten kastellaan muutamaan kertaan. Tämä muodostaa varsinaisen luisteltavan jään. Pohjatöissä menee runsaasti aikaa, sillä tampattu lumipohja kastellaan läpikotaisin. Pohjan teon epäonnistuessa epäonnistuu koko jäädytystyö.
Kauden mittaan varsinainen jäädytys, jolla korjataan esimerkiksi luistinten jäljet, kestää noin 45 minuuttia kentästä riippuen. Sen jälkeen veden pitää vielä jäätyä. Jäätyminen kestää yleensä noin 30–120 minuuttia, olosuhteista riippuen.
Ennen jäädytystä kenttä pitää myös aurata. Lumisen kentän jäädytys luo epätasaisen pinnan, joka ei vastaa luistelujäälle asetettuja vaatimuksia. Jään tulee olla puhdas, kun sille ruiskutetaan uudelleen vettä, näin pinta pysyy luisteltavana. Aurauksen kesto on riippuu tietysti lumen määrästä.
- Optimaaliset olosuhteet jäädyttämiselle ovat vähintään -5°C, lumisateeton kuiva ilma sekä kevyt tuuli. Jos pakkanen on lähempänä nollaa, kestää jäätymisessä kauan, lumisade puolestaan tekee jään pinnasta ropoisen ja tahmean. Tuuli taas edistää jäätymistä, luettelee Pesonen.
Rakennusmestari Pasi Lähteenmäki sekä liikuntapaikkamestarit Jukka Pohjola ja Perttu Koivula Tampereen kaupungin liikuntapalveluista istuvat Suomen legendaarisimman ja ensimmäisen tekojääradan, Koulukadun kentän pukuhuoneessa. Yleensä he eivät ehdi juuri taukotiloissa aikaansa viettää, mutta nyt on hetki aikaa haastattelulle ja kuvaukselle.
Tekojääratojen jäädytys alkaa pohjalaatan jäähdytyksellä. Laatan alainen jäähdytysputkisto kannattaa panna päälle, kun ilman lämpötila on korkeintaan +5 astetta. Laatan jäähtyminen kestää pari päivää, jonka jälkeen sen päälle voidaan alkaa ruiskuttaa jäädytysvettä – mikäli vuorokauden keskilämpötila on pakkasen puolella.
- Vesisade on jäädytyksen kannalta kaikkein pahin. Ilmankosteus hidastaa muutenkin jäänmuodostusta. Luonnonjääkentillä hiekkapohja jäätyy nopeammin kuin tekonurmi, Pohjola kertoo.
Jäädyttämiseen menee ainakin viikko, sillä jäätä pitää olla vähintään 3-4 senttimetriä ja vettä ruiskutetaan letkulla ohut kerros kerrallaan jään laadun takaamiseksi. Lisää vettä suihkutetaan heti, kun vanha on jäätynyt kunnolla. Tämä testataan ensin kastelukannulla. Tekojää paksuuntuu ajan myötä itsekseenkin.
- Liian paksua se ei kuitenkaan saa olla, jottei jäädytyslaitteisto vie liikaa energiaa, miehet huomauttavat.
Tampereen kaupungin liikuntapalveluissa jääkenttiä hoitaa 35 ihmistä. Käyttäjiä kentillä riittää, sillä pelkästään Koulukatu on koululaisryhmien käytössä arkisin kello 8-15 ja muun ajan muilla peliporukoilla. Koulukatu onkin tekojääkentistä leimallisimmin jääkiekkokenttä, kun taas esimerkiksi Sorsapuisto soveltuu paremmin yleisöluisteluun.
- Perinteet tällä kentällä velvoittavat ja täällä pelataan myös jokatalvinen jääkiekon Winter Classic -turnaus, Pohjola, Koivula ja Lähteenmäki muistuttavat.
Jäiden ajantasaisia luistelukuntotietoja kannattaa seurata ulkoliikunnan olosuhdepalvelusta.
