Kaksikielinen lukiolinja aloitti Pyynikin lukiossa
Tampereella käynnistyi elokuussa uusi suomen- ja englanninkielinen lukiolinja Bilingual Study Programme. Pyynikin lukiossa toimivalle uudelle linjalle valittiin kevään 2025 yhteishaussa 25 opiskelijaa. Heistä lähes puolet on valmistunut Tampereen kansainvälisestä koulusta.
Kaksikielisellä lukiolinjalla opiskelevat Sam Gesite (vas.) ja Aishvi Raisingani kokevat suomen kielen hyvän osaamisen tärkeäksi tulevaisuutensa kannalta.
Suomen- ja englanninkielisellä lukiolinjalla opiskelija suorittaa suomenkielisen lukion oppimäärän ja suomenkielisen ylioppilastutkinnon. BSP-linjaksi kutsutun uuden lukiolinjan pääasiallinen opetuskieli on suomi. Englantia käytetään opetuksen tukikielenä opiskelijoiden tarpeen mukaan.
- Ensimmäisen lukiovuoden aikana englannin tuki on voimakas, ja esimerkiksi kokeisiin voi vielä vastata osittain englanniksi. Toisen vuoden aikana englannin käyttö vähenee, ja kolmantena lukiovuonna lähes kaikki opetus on jo suomenkielistä, kertoo Pyynikin lukion rehtori Ville Vuorisalmi.
Ennen kuin nuoret aloittavat varsinaisen Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -oppimäärän opiskelun, he opiskelevat valmentavilla opintojaksoilla suomen kieltä 16 opintopisteen verran. Valmentavien intensiivikurssien lisäksi opiskelijoiden suomen kielen taitoa kehitetään kielitietoisilla lähestymistavoilla koko opintojen ajan.
Koska linjalle oli enemmän ensisijaisia hakijoita kuin aloituspaikkoja, nousi sisäänpääsyyn vaadittava keskiarvo lähelle kahdeksaa. Keskiarvossa painotettiin suomea painokertoimella kaksi ja englantia painokertoimella kolme. Sisäänpääsyraja painotetulla keskiarvolla oli 7,88.
Sama haaste ja tavoite: oppia suomen kieli
Kaksikielisellä linjalla opiskelevat Sam Gesite ja Aishvi Raisingani ovat olleet tyytyväisiä linjalla opiskeluun. Sam Gesite on kotoisin Filippiineiltä ja Aishvi Raisingani Intiasta. Molemmat puhuvat englantia myös kotikielenään – filipinon tai hindin lisäksi.
Raisingani haki BSP-linjalle Tampereen kansainvälisestä koulusta. Hän nauttii kaksikielisen linjan kansainvälisestä ilmapiiristä, samanhenkisistä luokkatovereista ja vertaistuesta kielihaasteissa.
- Meillä on kaikilla sama haaste ja sama tavoite: suomen oppiminen. Opiskelu on haasteellista, sillä meillä ei ole käytössä englanninkielisiä opetusmateriaaleja, kuten kirjoja. Opettajat kyllä tekevät parhaansa esimerkiksi kääntämällä keskeisiä käsitteitä ja selittämällä asioita myös englanniksi, Raisingani kertoo.
Toisaalta Raisingani tietää, että ylioppilaskirjoitukset tulee suorittaa suomeksi. Motivaatio kielen oppimiseen on korkealla myös sen vuoksi, että hän haluaa jäädä lukion jälkeen Suomeen opiskelemaan ja työskentelemään. Haaveena on lääkärin tai psykologin tutkinto.
Filippiiniläinen Gesite siirtyi BSP-linjalle tutkintoon valmistavasta opetuksesta. Hän kertoo halunneensa hakea nimenomaan BSP-linjalle täysin englanninkielisen IB:n sijaan, sillä myös hän aikoo jäädä Suomeen pysyvästi ja haluaa siksi sopeutua paikalliseen kulttuuriin.
- IB:llä ei altistu niin paljon suomen kielelle ja kulttuurille. Moni muuttaa IB:n jälkeen ulkomaille opiskelemaan. Minä haluan opiskella lukion jälkeen Suomessa ohjelmistoinsinööriksi. Täällä opettajat ovat tosi avuliaita ja joustavia ja rohkaisevat kysymään kysymyksiä, Gesite kertoo.
Opittavaa myös opettajille
Englanniksi tuetussa opetuksessa on ollut oppimista myös opettajille. Monia aineenopettajia jännitti etukäteen englannin kielellä tuettu opettaminen. Uuteen opetustapaan on kuitenkin sopeuduttu nopeasti. Aineenopettajat ovat jakaneet keskenään toimivia opetusmenetelmiä, kuten sanalistojen ja selkeän kielen käyttöä.
- BSP:llä opettaminen on opettajalle sekä hauskaa että haastavaa. Kiipeilemme opiskelijoiden kanssa kielimuurin yli välillä sekä suomeksi että englanniksi, kumpaakin kieltä tulee oppitunnilla käytettyä, kertoo BSP-linjan koordinaattori ja ryhmänohjaaja Heidi Heikkilä.
- BSP:llä aloitti tänä syksynä fiksu ja reipas joukko nuoria kielenoppijoita, joten yhteistyö henkilökunnan ja opiskelijoiden välillä on sujunut hienosti. Opettajalle linjalla opettaminen merkitsee selkeän kielen käyttöä ja uusien keinojen löytämistä opetukseen, Heikkilä toteaa.