Tampereen palveluverkkoa kehitetään tulevien vuosien tarpeisiin – suunnitelman hyväksymiskierros alkaa kasvatus- ja opetuslautakunnasta
Suunnitelma ohjaa Tampereen palveluverkon kehittämistä pitkällä aikavälillä ja tarkastelee kokonaisuutena, miten palvelut vastaavat kaupungin tarpeisiin eri alueilla. Se kokoaa yhteen Tampereen kaupungin palveluverkkoja koskevat keskeiset linjaukset, muutostarpeet ja toimenpiteet vuosille 2026–2040. Suunnitelma koskee kirjastoja, kulttuuria, liikuntaa, lukiokoulutusta, nuorisoa, perusopetusta ja varhaiskasvatusta sekä esiopetusta.
Sivistyspalveluista vastaava apulaispormestari Anne-Mari Jussila painottaa, että palveluverkkosuunnitelma luo varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen osalta raamit tasapuolisille ja laadukkaille palveluille lapsille, nuorille ja heidän perheilleen.
-Palveluverkkosuunnitelman tarkoituksena on varmistaa, että varhaiskasvatus ja perusopetus ovat saavutettavissa eri puolilla kaupunkia nyt ja tulevaisuudessa. Suunnitelmassa huomioidaan muun muassa väestöennusteet, alueelliset muutokset ja tilojen kunto.
Jussila muistuttaa, että kaupungin strategiaan pohjautuva suunnitelma on tiekartta päätöksenteolle.
-Palveluverkkosuunnitelman toimeenpano etenee aina vaiheittain ja päätös kerrallaan. Yksittäiset hankkeet valmistellaan ja tuodaan päätöksentekoon erikseen kaupungin talonrakennushankkeiden valmisteluprosessin mukaisesti, ja tarvittaessa toteutusaikataulu joustaa talouden reunaehtojen mukaan.
Kaupunkilaisten palautteet ja osallistaminen linjausten pohjana
Palveluverkkosuunnitelman valmistelussa on hyödynnetty laajaa osallistamista. Kaupunkilaiset ovat voineet kommentoida luonnoksia avoimen kyselyn ja palautekanavien kautta, ja valmistelussa on koottu näkemyksiä kaikista koulu- ja päiväkotiverkkoa koskevista kyselyistä. Kaupungin henkilöstö ja eri palvelualueiden asiantuntijat ovat osallistuneet työpajoihin ja vaikutusten ennakkoarviointiin, minkä avulla on arvioitu suunnitelman vaikutuksia lapsiin, nuoriin ja perheiden arkeen.
- Haluan kiittää tamperelaisia aktiivisuudesta ja palautteista. Ne ovat vaikuttaneet suunnitelman linjauksiin, ja osa esityksistä on muotoutunut niiden perusteella, apulaispormestari kertoo.
Peltolammin koulupolku muuttuu, Terälahti säilyisi
Suunnitelmassa esitetyt kehitys- ja muutostarpeet koskevat useita alueita perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen osalta. Peltolammin koulupolkuun ehdotetaan muutosta vuodesta 2028 alkaen, jolloin alueen oppilaat siirtyisivät 7. luokalta eteenpäin Juhannuskylän kouluun nykyisen Hatanpään koulun sijaan. Ratkaisun tavoitteena on tasata oppilasmääriä ja varmistaa, että tulevaisuudessa kasvavan Viinikanlahden alueen oppilaille on riittävästi tilaa Hatanpään koulussa.
Palveluverkkosuunnitelmassa esitetään myös, että Terälahden koulu jatkaa toimintaansa esiopetuksen ja 1.–6.-luokkien kouluna kuten tähänkin asti. Oppilasmäärän kehitystä seurataan, mutta tässä vaiheessa ei esitetä muutosta koulun rakenteeseen tai toiminnan laajuuteen.
Luonto-opetuksen toimintamalli uudistuu
Vaikka Terälahden koulun toiminta säilyy suunnitelmassa nykyisellään, siellä toteutettu luontokoulutoiminta siirtyisi nykyistä saavutettavampaan paikkaan Järvensivun koululle, kun sinne valmistuu uusi koulutalo arviolta vuonna 2029. Tampere haluaa jatkossa kehittää luonto-opetukselle uutta toimintamallia. Luontokoululla on yksi kiinteä toimipiste, mutta pääpaino on kouluilla tehtävässä työssä.
-Uudessa luonto-opetuksen mallissa korostuvat toiminnan laajentuminen ja koulujen lähistöillä olevien luonto- ja retkikohteiden monipuolisempi hyödyntäminen. Järvensivun koulu on monille helposti saavutettava ja se myös mahdollistaa oppilaille monipuolisia lähiluontokokemuksia, Jussila sanoo.
Hennerin toiminta siirtymässä Pispalan päiväkotiin
Varhaiskasvatuksen osalta palveluverkkosuunnitelmassa esitetään muutoksia muun muassa Hennerin leikkitoimintakeskukseen. Hennerin tilat vaativat perusparannuksen, ja Pispalan päiväkodin tilojen käytössä on rajoitteita päiväkotikäytössä.
Palveluverkkosuunnitelmaa käsitellään maaliskuun aikana useissa lautakunnissa. Kasvatus- ja opetuslautakunnan jälkeen palveluverkkosuunnitelmaa käsittelee lukioiden osalta elinvoima- ja osaamislautakunta 18.3. ja kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta kulttuurin, kirjastojen, liikunnan ja nuorison palvelujen osalta 26.3. Tämän jälkeen suunnitelma etenee kaupunginhallituksen käsiteltäväksi ja päätöksentekoon 13.4. pidettävään kokoukseen.