Aivot eka -kampanja, lakimuutos ja uudet järjestyssäännöt suojelevat alakoululaisten aivoja ylikuormitukselta
Monen pienen koululaisen tai jopa esikoululaisen perheessä harkitaan älypuhelimen hankkimista lapselle. Puhelimen koetaan tuovan turvallisuutta, kun vanhempiin saa yhteyden. Toisaalta saatetaan ajatella, että kaikilla muillakin lapsilla sellainen joka tapauksessa on.
Yhä useammassa perheessä on kuitenkin päädytty älypuhelimen sijasta hankkimaan lapselle älykello, jolla vanhempiin saa yhteyden, mutta jonka toiminnot muuten ovat huomattavasti puhelinta rajoitetumpia.
Tämä onkin tutkimustiedon perusteella viisasta. On nimittäin tutkittu, että mitä myöhemmin lapsi saa älypuhelimen, sitä vähemmän hänellä on nuorena aikuisena mielenterveysongelmia ja sitä paremmin hän menestyy teini-iässä matematiikassa ja äidinkielessä. Lisäksi ne lapset, joiden ruutuaika on alle tunnin päivässä, ovat oppimissuorituksissa jopa kaksi kouluvuotta edellä yli viisi tuntia päivässä ruudun ääressä viettäviä ikätovereitaan.
Opetusjohtaja toivottaa kampanjan tervetulleeksi
Aivot eka -kampanja julkistettiin toukokuussa, jolloin siitä jaettiin tietoa myös lasten vanhemmille. Tampereen perusopetuksen digiasioista vastaava opetusjohtaja Simo Turtiainen kannattaa kampanjaa lämpimästi.
– Ennemminkin voisi kysyä, miksi vasta nyt, hän miettii.
Elokuun alussa opetusjohtajana aloittanut Turtiainen on aikaisemmin työskennellyt Olkahisten ja Vuoreksen koulujen rehtorina, joten hänellä on vankka näppituntuma koulujen arkeen. Turtiainen harmittelee, että jatkuvasti oppilaan mukana kulkeva älypuhelin vaatii koko ajan huomiota ilmoituksillaan ja aiheuttaa siten keskeytyksiä muuhun toimintaan.
Elokuussa astui voimaan myös lakimuutos, joka antaa kouluille paremmat mahdollisuudet rajoittaa älylaitteiden käyttöä koulupäivän aikana. Samalla päivitettiin Tampereen perusopetuksen koulujen järjestyssäännöt, jotka nykyisin kieltävät mobiililaitteiden käytön koulujen sisätiloissa muuten kuin opettajan luvalla.
Perusopetuksen näkökulmasta muutoksella haluttiin turvata neljä opetuksen kulmakiveä: oppiminen, aivoterveys, vuorovaikutus ja aktiivisuus.
– Täytyy kuitenkin muistaa, että joillain nuorilla älypuhelin voi olla lähin ja ainoa turvallinen maailma. Muun muassa sen vuoksi Tampereella ei ole kielletty kännyköiden käyttöä kokonaan, vaan uudet järjestyssäännöt mahdollistavat niiden käyttämisen ulkona välitunneilla, hän muistuttaa.
– Emme myöskään ota älylaitteita pois koulupäivän ajaksi, koska haluamme kasvattaa ja ohjata nuoria siihen, että kännykkä voi olla mukana, mutta sitä ei tarvitse vilkuilla koko ajan, hän kertoo.
Turtiainen huomauttaa myös, että nuoriin täytyy osata luottaa. Digimaailma on sitä paitsi koulun jälkeisessä elämässä realismia, joten oppilaita tulee ohjata siihen hallitusti.
– Ylipäätään kiellot toimivat huonosti. Digitaalista lukutaitoa tarvitaan tulevaisuudessa, mutta sitä ei voi olla ilman perinteistä lukutaitoa. Eikä tulevaisuuden lukutaitoa voi olla ilman hyvää digitaalista lukutaitoa, hän painottaa.
Koulujen rehtoreille ja oppilaskunnille on lähetetty kysely siitä, miten muutos järjestyssääntöihin on näkynyt.
Digilaitteiden käyttöä pitää opetella hallitusti
Turtiaisella itselläänkin on jälkikasvua, joten hänen kokemuksensa koululaisten kännykän käytöstä eivät tule vain työn puolesta. Hänen lapsensa koulun vanhempainillassa sovittiin yhdessä, että pienille koululaisille ei älypuhelimia osteta.
– Älykello on parempi vaihtoehto, ja niitä en haluaisikaan kieltää. Ne ovat turvallisuustekijä. Niiden ruutuaikaa voi myös hallita ja erityisen koulutilan kytkeä päälle. On hyvä, että lapset oppivat turvallista ja hallittua digilaitteiden käyttöä, Turtiainen toteaa.
Hänen mukaansa älykellojen käyttö on lisääntynyt viime vuosina, ja hän toivoo Aivot ensin -kampanjan vielä edistävän sitä.
Älypuhelinten liikakäyttö ei ole suinkaan vain koululaisten ongelma, ennemminkin päinvastoin. Kännykän tuijotus on usein opittu nimenomaan vanhemmilta, jotka kuuluvat ensimmäiseen älypuhelinta käyttävään sukupolveen. Turtiainen on itsekin huomannut, että omaa ruutuaikaa pitää aktiivisesti vähentää.
– Onhan se hullua lenkkeillä koirien kanssa luonnossa ja huomata tuijottavansa maisemien sijasta puhelinta. Olen opetellut jättämään kännykän välillä kotona johonkin kauemmaksi ja aloitan aamuni lukemalla uutiset paperilehdestä, hän paljastaa.
Harvalla esikoululaisella on puhelin
Simo Turtiainen miettii, että ekaluokkalaisten kohdalla puhe kännyköiden korvaamisesta älykelloilla saattaa olla jo myöhäistä, sillä jo esikouluikäiselle saatetaan ostaa älypuhelin.
Tampereen varhaiskasvatusjohtaja Elli Rasimus kuitenkin lohduttaa, että ongelma ei ole vielä päässyt riistäytymään käsistä.
– Meillä esiopetuksessa Aivot ensin -kampanjaa ei ole ollut, mutta olemme jakaneet esikoululaisten huoltajille älypuhelimien käyttöohjeet. Tamperelaisilla esikoululaisilla ei kuitenkaan juuri ole älypuhelimia. Älykelloja sen sijaan käytössä on, mutta niitäkin vielä vähemmistöllä, Rasimus kertoo.
