Linnainmaan koulunkäynninohjaajat ovat arjen tukipilareita
Oppilas hakee päättäväisesti matikankirjan repustaan ja palaa takaisin paikalleen Linnainmaan koululla. Matikankirjan puhdas aukeama paljastaa uudet tehtävät, joiden kimppuun oppilas käy kiinni lyijykynä teroitettuna.
Koulunkäynninohjaaja Reetta Kramer istahtaa oppilaan viereen seuraillen lyijykynän liikkeitä. Haastavan yhtälön kohdalla Kramer auttaa oppilasta johdattelevasti kyselemällä, ja hetkeä myöhemmin oppilas numeroi innokkaasti oikean vastauksen matikankirjan sivulle.
Kramer viettää kolmatta lukuvuottaan Linnainmaan koululla, mitä ennen hän teki lyhytaikaisia koulunkäynninohjaajan töitä eri kouluissa. Tällä hetkellä Kramer työskentelee erityisluokan kanssa, joka koostuu kymmenestä alakouluikäisestä oppilaasta.
– Vaikka luokka on sama, niin jokainen päivä on erilainen, sanoo Kramer.
Työ, joka jää helposti näkymättömiin
Moni asia tuo koulunkäynninohjaajan arkeen vaihtelevuutta. Kramerin koulupäivät alkavat nopealla aamupalaverilla, jossa suunnitellaan päivän kulku: ryhmät jaetaan, tehtävät sovitaan ja roolit täsmennetään.
Erityisluokan arki vaatii jatkuvaa ennakointia ja reagointikykyä. Lisäksi ohjaajien on varauduttava siirtymään nopealla aikataululla toisiin luokkiin, jos apua tarvitaan jossain muualla.
– Henkilöstön paikkaustehtäviä voi tulla hyvinkin nopealla aikataululla. Sopeutumiskyky muutoksiin on tässä työssä avainasemassa.
Luokassa oppilailla on yksilöllistettyjä oppimääriä, joka tarkoittaa rinnakkaisten oppimateriaalien käyttöä samoilla tunneilla. Tämä luo ohjaajalle painetta pysyä ajan tasalla kaikkien materiaalien parissa.
– Yhdessä oppiaineessa voi olla käytössä neljäkin eri oppikirjaa samanaikaisesti.
Haasteita syntyy erityisesti silloin, kun luokassa on vain yksi aikuinen. Tällöin pelkästään oppilaiden ohjeistamiseen voi kulua iso osa oppitunnin kokonaisajasta, mikä taas jättää vähemmän aikaa varsinaiselle opetukselle.
– Kädet ja aika eivät yksinkertaisesti riitä niissä tilanteissa, tiivistää Kramer.
Matikan kotitehtävien edetessä Emilia Talvio saapuu askartelu- ja pelikärryn kanssa Kramerin viereen. Talvio on työskennellyt koulunkäynninohjaajana yhteensä kaksitoista vuotta Linnainmaan koululla, ja Kramerin tavoin hänelläkin on oma erityisluokkansa.
Talvion koulupäivien rutiinit ja roolit ovat hyvin pitkälle samanlaiset kuin Kramerilla, mutta alakoululaisten sijasta Talvio ohjeistaa yläkouluikäisiä.
– Aamulla sovimme nopeasti opettajan kanssa yleiset asiat läpi, kuten kumpi ottaa kumman ryhmän luokasta, kertoo Talvio.
Tuttu työpari helpottaa ja nopeuttaa luokkatyöskentelyä huomattavasti. Talvio muistelee erästä opettajapariaan, jonka kanssa hän teki monta vuotta putkeen yhteistyötä.
– Tutun opettajaparin kanssa muodostuu hyvä työrytmi. Tiedämme molemmat tasan tarkkaan, mitä teemme tai missä olemme tietyllä kellon lyömällä.
Luokassa työparilla ei ole arvojärjestystä, vaikka opettaja kantaa oppitunnin pedagogisen vastuun. Opettajan ja ohjaajan kunnioitus toisiaan kohtaan on selkeä ja tasa-arvoinen.
– Me emme ajattele hierarkiaa tunnilla, vaan toimimme hyvin tiiminä, sanoo Talvio.
Talvio tunnistaa Kramerin havainnon siitä, että opettajan tai koulunkäynninohjaajan on hyvin vaikea pitää oppituntia kasassa yksinään. Ylipäätänsä koulunkäynninohjaajien puute näkyisi kouluissa hyvin nopeasti.
– Ilman meitä siellä alkaisi aikamoinen rumba. Jo opettajavaihdokset ovat lapsille vaikeita.
Kramer ja Talvio näkevät koulunkäynninohjaajan työn erittäin tärkeänä ja merkityksellisenä. Vaikka molemmat ovat saaneet runsaasti hyvää palautetta omilta opettajapareiltaan, ohjaajien työpanos voi jäädä helposti ymmärtämättä monilta muilta. Kramer ja Talvio ennustavat, että tulevaisuudessa koulunkäynninohjaajia saatetaan tarvita nykyistä enemmän.
– Saamme kiitosta läsnäolosta ja oppilaskohtaamiseen liittyvistä taidoista, mutta ohjaajista on huutava pula aivan yleisopetuksen luokissakin, sanoo Kramer.
– Ohjaajia ei voi ainakaan vähemmän olla, toteaa Talvio.
Vaikka työn vaihtelevuus, äkilliset siirtymiset ja nopeat reagoinnit nostavat arkipäivän sykettä, Kramer ja Talvio painottavat työnsä keskeisintä ja arvokkainta teemaa.
– Kun oppilas oppii ja onnistuu, se tuottaa lapselle suuria ilon kipinöitä ja valonpilkahduksia. Lapsen onnistumisen tunteeseen ei ikinä kyllästy, hymyilee Kramer.
– Lisäksi työkaverit ovat aivan huippuja, ja mahtavat oppilaat maustavat tämän koulunkäynninohjaajan työn täydellisesti, päättää Talvio.
