Putkikeräysjärjestelmän jätetaksan ja jätehuoltomääräysten muutosesitykset nähtäville 28.5.–26.6.

Uuden jätetaksan ja jätehuoltomääräysten muutosten olisi määrä tulla voimaan 1.10.2025, kun lautakunta on hyväksynyt ne.

Jätelain mukaan kunnan on perittävä järjestämästään jätehuollosta jätemaksua, jolla katetaan jätehuollon järjestämisestä kunnalle koituvat kulut. Kunnassa on oltava voimassa oleva jätetaksa kulujen perimiseksi.

Alueellinen putkikeräysjärjestelmä on käytössä Tampereen Vuoreksessa ja Ranta-Tampellassa. Putkikeräysjärjestelmässä jätteet kuljetetaan syöttöpisteistä maanalaista putkistoa pitkin alipaineella omiin kontteihinsa jätteen koonta-asemalle. Koonta-asemalta kontit kuljetetaan autoilla jatkokäsittelyyn. Putkikeräysjärjestelmän ylläpidosta ja hallinnoinnista huolehtivat alueilla toimivat putkikeräysyhtiöt.

Jätetaksan rakenteeseen esitetään muutosta

Tähän saakka kunnan perimillä jätemaksuilla on katettu jätehuollon järjestämiskustannusten ohella myös putkikeräysjärjestelmän ylläpitokustannuksia ja investoinnin rahoituskuluja. Operointi- ja rahoituskulujen osuus putkijärjestelmän jätemaksuista on ollut suuri. 

Taksaesityksessä julkisoikeudellinen taksa kattaisi jatkossa ainoastaan jätehuollon järjestämisen kustannukset koonta-asemalta eteenpäin sekä putkea täydentävien lähikeräyspisteiden ylläpidon ja jätehuollon. Putkikeräysjärjestelmän operointi- ja rahoituskulut on jatkossa rahoitettava muilla tavoin. Ne eivät enää sisältyisi julkisoikeudelliseen jätetaksaan, joten jätehuoltolautakunta ei päätä niiden maksuista.

Muutosesityksen taustalla on tuleva jätelain muutos

Voimassa oleva jätelaki on ollut epäselvä ja tulkinnanvarainen alueellisia putkikeräysjärjestelmiä koskien, mikä on mahdollistanut erilaisia tulkintoja järjestelmän vastuista ja velvoitteista. Järjestelmien oikeudellista perustaa on selvitetty asiantuntijalausuntojen avulla.

Selvitysten perusteella putkikeräysjärjestelmässä jätteiden koonta-asemaa voidaan pitää  kiinteistön haltijoiden järjestämänä jätteen vastaanottopaikkana. Koonta-asema rinnastuu perinteisen järjestelmän pihan jäteastioihin, joista jäteauto noutaa jätteen jatkokäsittelyyn. Näin menetellään jo pääkaupunkiseudulla. Ympäristöministeriö on ilmoittanut tarkentavansa vuoden 2026 aikana jätelakia pääkaupunkiseudun tulkinnan mukaiseksi.

Tähän saakka Tampereen alueella on tulkittu, että kiinteistöjen keräysvälineitä olisivat putkijärjestelmän syöttöpisteet. Tulkinnalla on ollut vaikutuksia siihen, mitä kustannuksia julkisoikeudellisella jätetaksalla voidaan kattaa. Kunnallinen jätehuolto alkaa sekä perinteisessä jätehuollossa että putkikeräysjärjestelmässä vasta kiinteistön haltijan järjestämästä keräyspisteestä. Tämän vuoksi kunnallisella jätetaksalla voidaan kattaa vain niitä kustannuksia, joita aiheutuu kunnalle jätehuollon järjestämisestä keräyspisteestä alkaen.

Julkisoikeudellinen jätemaksuosuus alenisi

Muutoksen myötä pien- ja rivitalojen julkisoikeudellisen jätemaksun osuus alenisi 48 prosenttia ja suurkiinteistöjen 69,2 prosenttia, koska taksasta on poistettu putkijärjestelmän ylläpito- ja rahoituskulut. Pientalojen ja enintään 15 asuinhuoneiston talojen putkikeräyksen julkisoikeudellinen jätemaksu olisi 189,37 euroa huoneistoa kohden (sis. alv 25,5 prosenttia). Muualla Tampereella pientalojen jätehuollon kustannus on 258,55 euroa vuodessa, kun 240 litran sekajäteastia tyhjennetään 2 viikon välein ja 140 litran biojäteastia tyhjennetään 4 viikon välein.

Yli 15 asunnon suurkiinteistöjen kuten kerrostalojen sekä koulujen ja muiden kuntien hallinto- ja palvelurakennusten jätemaksu määräytyy edelleen kerrosalan mukaan. Julkisoikeudelliseksi maksuosuudeksi esitetään 1,26 euroa/kerrosneliömetriä/vuosi (sis. alv 25, 5 prosenttia).

Jätehuoltomääräyksiin muutos: koonta-asema putkikeräysjärjestelmässä keräysväline

Jätehuoltomääräyksiin tehtävän muutoksen jälkeen putkikeräysjärjestelmän koonta-asema toimisi putkikeräysjärjestelmään liittyneiden kiinteistöjen yhteisesti järjestämänä jätteen keräysvälineenä. Täydentäviä keräysvälineitä olisivat lähikeräyspisteet, joissa kerätään tällä hetkellä lasi- ja kartonkipakkauksia sekä pienmetallia, joita ei kerätä putkikeräysjärjestelmässä. 

Alueellinen jätehuoltolautakunta on 17 kunnan yhteinen toimielin, joka päättää jätelain mukaisista jätehuollon viranomaisasioista toimialueellaan. Lautakunta päättää muun muassa jätetaksasta ja jätehuoltomääräyksistä.