Nuoret SIB -hanke tukee tamperelaisia nuoria tiellä opintoihin, työllistymiseen ja hyvään elämään

Tilastojen mukaan huostaanotetuilla nuorilla on keskimääräistä enemmän vaikeuksia toisen asteen tutkinnon saavuttamisessa. Tampereella tätä asiaa on ryhdytty ratkomaan vaikuttavuusperusteisella investoinnilla. Vuonna 2021 alkaneen Nuoret SIB -hankkeen tulokset ovat jo tähän mennessä lupaavia, ja työ jatkuu vuoteen 2030.

SIB-rahoitusmallissa (social impact bond) yksityisiltä sijoittajilta kerätään varoja rahastoon, joka rahoittaa kuntien ja hyvinvointialueiden tilaamia, hyvinvointia edistäviä hankkeita eri puolilla Suomea. Sitä mukaa kun hankkeet tuottavat sovittuja tuloksia, julkinen puoli maksaa SIB-rahastolle tulospalkkiota.

Tampereen tapauksessa ideana on se, että kun nuorten mahdollinen syrjäytyminen ehkäistään ennalta, yhteiskunnalle kertyy sekä kustannussäästöjä että verotuloja vuosikymmenien ajan. Samalla voi katketa ylisukupolvinen huono-osaisuuden kierre.

Toisen asteen tutkinto työllistää varmemmin

Tampereen SIB-hankkeessa pyritään auttamaan sijaishuollossa olleita nuoria lukio- tai ammattiopiskelussa samalle viivalle muiden nuorten kanssa.

Yleisesti noin 80 prosenttia kaikista nuorista on saanut lukio- tai ammattiopinnot suoritettua 25 ikävuoteen mennessä, sijaishuollossa olleilla nuorilla osuus jää noin 50 prosenttiin. Tampereella on havaittu, että tähän eroon ei palvelujärjestelmän keinoin ole pystytty vaikuttamaan riittävästi.

– Toisen asteen tutkinnolla on merkittävä tilastollinen yhteys siihen, mikä on työllisyysaste läpi elämän. On todella vaikea työllistyä vain peruskoulun käyneenä, sanoo erikoissuunnittelija Esko-Pekka Järvinen Tampereen kaupungilta.

Toinen syy ryhtyä SIB-hankkeeseen on ollut Tampereen halu kokeilla uusia toimintatapoja. Kyseessä on kaupungin ensimmäinen SIB-hankinta.

– Tässä on mahdollisuus oppia uutta ja löytää menetelmiä, joita voi jatkossa hyödyntää laajemmin, Järvinen sanoo.

Tulosperusteisen hankinnan vaiheet kuvattu piirroksena.
Social impact bond (SIB) on uudenlainen rahoitusmekanismi, jossa yksityiset sijoittajat rahoittavat julkisten toimijoiden tilaamia sosiaalisia hankkeita. Jos hankkeissa päästään ennalta määriteltyihin tuloksiin, maksaa julkinen toimija sijoittajille tulospalkkiota.

Mukana jo yli sata nuorta

Sijaishuollosta aikuistuvien ryhmä on hyvin moninainen. Osalla elämä sujuu hyvin, osalla saattaa olla paljonkin vaikeuksia. Taustalla voi olla mielenterveys- tai päihdehuolta, rikollista toimintaa tai heikkoa menestymistä peruskoulussa.

– Tilastollisesti sijoitettuna oleminen yhdistyy runsaaseen etuuksien käyttöön, koulupudokkuuteen, matalaan työllisyysasteeseen, raskaudenkeskeytyksiin ja myös nuorella iällä saatuihin lapsiin, Järvinen sanoo.

Tampereella on yhteensä noin 240 nuorta, jotka ovat oikeutettuja osallistumaan SIB-hankkeeseen. Helmikuussa 2025 mukana oli hiukan yli sata nuorta, ja mukaan pääsee edelleen. Osallistuminen on nuorille vapaaehtoista.

Nuoren omat toiveet otetaan huomioon siinä, miten tiivistä tukea hänelle tarjotaan. Palvelun piiristä voi halutessaan poistua ja palata myöhemmin myös takaisin. Poisjääntejä on tullut vain muutama, joten toiminta on ollut nuorille mieluisaa ja motivoivaa. Kaikki eivät kuitenkaan halua lähteä hankkeeseen.

– Mukaan kysyttäessä nuori voi kertoa, että hänellä menee ihan hyvin eikä hän koe tarvitsevansa apua. Tai sitten nuorella menee sillä hetkellä tosi huonosti, esimerkiksi kesken pitkän mielenterveyskuntoutuksen on vaikea tarttua mihinkään muuhun, Järvinen kertoo.

Mitä nuoret hankkeesta saavat?

Tampereen SIB-hanke tarjoaa sijaishuollosta aikuistuville nuorille valmentajan, jota kutsutaan rinnallakulkijaksi. Tampereen hankkeessa nuorten kanssa työskentelevät Diakonissalaitoksen Vamos-nuortenpalvelun työntekijät.

– Rinnallakulkija on turvallinen aikuinen, joka auttaa nuorta eteenpäin, luo nuorelle tulevaisuudenuskoa ja ohjaa arjen perustaidoissa. Rinnallakulkijuus onkin osoittautunut todella merkittäväksi avuksi nuorille, Järvinen kertoo.

Tarvittaessa on myös mahdollista hankkia nuorelle lisäpalveluja, esimerkiksi lyhytterapiajaksoja, neuropsykologisia tutkimuksia, tukiopetusta tai pääsykoevalmennusta.

– Lisäpalveluissa on oleellista se, että ne ovat oikea-aikaisia ja vievät nuorta kohti tavoitteita: tutkintoa ja työllistymistä, Järvinen korostaa.

Nuorten ääntä kuultiin jo valmistelussa

SIB-hankinnan valmistelu alkoi Tampereella vuonna 2019. Vuoden 2023 alusta Tampereen SIB-hanke on ollut kaupungin ja Pirkanmaan hyvinvointialueen yhteinen, koska siitä koituu hyötyjä molemmille.

Järvinen kiittää sitä, että hankkeen suunnittelu ja käynnistäminen oli tehty huolellisesti ja yksityiskohdat oli mietitty tarkasti jo alkuvaiheessa. Valmistelussa kuultiin myös kohderyhmän mielipiteitä, sillä mukana oli nuoria kokemusasiantuntijoina.

– Juuri nuorten kanssa käydyissä keskusteluissa tuli esille esimerkiksi se, että hankkeessa kannattaa tavoitella positiivisia asioita, tutkintoa ja työllistymistä, sen sijaan että asetettaisiin tavoitteeksi etuuksien käytön vähentäminen, Järvinen kertoo.

Erikoissuunnittelija Esko-Pekka Järvinen istumassa rappukäytävän ikkunalaudalla.
Tampereen Nuoret SIB -hankkeessa kokeillaan vaikuttavuusperusteista hankintaa, jolla tavoitellaan hyvinvointia sijaishuollosta aikuistuville nuorille. Erikoissuunnittelija Esko-Pekka Järvinen on iloinen tähän mennessä saaduista lupaavista tuloksista.

Tutkintoja, työllistymisiä – ja uskoa omiin mahdollisuuksiin

Tampereen SIB-hankkeen alkuvaiheen tulokset ovat olleet lupaavia. Tähän mennessä noin 20 nuorta on valmistunut ja yli puolet mukana olevista nuorista opiskelee toisen asteen tutkintoa. Verohallinnosta saatujen tietojen mukaan moni nuori on jo työllistynyt, vaikka työmarkkinatilanne on juuri nyt hankala. Lisäksi osa nuorista on jatkanut korkeakouluopintoihin.

Nuoret SIB -hanke seuraa mukana olevien nuorten kokemusta oman hyvinvointinsa muutoksista säännöllisillä kyselyillä. Tulokset kertovat, että nuorten tulevaisuudenusko on osallistumisen aikana parantunut, riippuvuuskäyttäytyminen muuttunut myönteiseen suuntaan ja mielenterveys kohentunut.

Järvinen ilahtuu jokaisesta nuoresta, joka lähtee mukaan SIB-hankkeeseen, sillä vaikutus nuoren elämään voi olla valtava – ja pitkäkestoinen.

– Parhaimmillaan tämä voi olla sykäys, joka katkaisee ongelmien ylisukupolvisuuden. Kun nuori saavuttaa tutkinnon ja työllistyy, sillä voi olla vaikutusta jälkipolviin asti, Järvinen sanoo.

SIB-hanke Tampereella

  • Tilaajat: Tampereen kaupunki ja Pirkanmaan hyvinvointialue
  • Hankehallinnoija: S-Pankin Lapset ja nuoret -rahasto
  • Lastensuojelun Keskusliitto toimii ohjelmassa lapsi- ja perhepalveluiden asiantuntijana, koordinoi interventiokokonaisuuksia ja toimii tiiviissä yhteistyössä muiden osapuolien kanssa
  • Rahaston sijoittajina ovat muun muassa S-ryhmä, LähiTapiola, Sitra ja Tradeka
  • Rahastosta maksetaan nuorten kanssa työskentelevien ihmisten palkkoja ja hankitaan nuorten tarvitsemia lisäpalveluja
  • Palvelun tuottaja Tampereella: Vamos
  • Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) tutkii hankkeen vaikutuksia
Esko-Pekka Järvinen
Erikoissuunnittelija
Puhelin:
041 731 3226
Teksti: Päivi Stenroos
Kuvat: Pääkuva Mostphotos, muut kuvat Jarno Koskinen
Jaa sosiaalisessa mediassa