Tampereen Lupa-lukiopajassa hyvinvointi on opintojen perusta

Joustavan opetuksen Lupa-lukiopaja on suunnattu tueksi Tampereen kaupungin lukioissa opiskeleville nuorille, joille koulun tavanomaiset tukikeinot eivät riitä. Paja tarjoaa turvallisen opiskeluympäristön, vertaisryhmän ja tukea opintoihin kunkin opiskelijan omien tarpeiden mukaan.
Kolme henkilöä istuu kahvikupit käsissään sohvalla.
Lupa-lukiopajassa työskentelee tiivis tiimi: erityisopettaja Minna Soikkeli, opinto-ohjaaja Tanja Portaankorva ja valmentaja Heidi Meriläinen.

Ajatus joustavan opetuksen lukiopajasta syntyi Tammerkosken lukion opinto-ohjaajan Tanja Portaankorvan omassa työssä, kohtaamisista lukiolaisten kanssa. Hänestä alkoi tuntua, ettei koululla ole tarjottavanaan riittäviä tukitoimia opiskelijoiden mutkikkaimpiin elämäntilanteisiin.

Lukion tukitoimet, kuten opiskeluajan pidentäminen, opiskeluhuollon tai opetushenkilöstön tuki eivät riitä auttamaan kaikkia. Osa opiskelijoista tarvitsee kokonaisvaltaisempaa tukea.

– Jos ongelmat ovat kasvaneet niin suuriksi, että kouluun tuleminen ja isoissa ryhmissä oleminen tuottavat hankaluuksia, tekemättömiä hommia pääsee helposti kasautumaan liiaksi, Portaankorva sanoo.

Lukion suoritustahti on nykyään tiukka ja vaatii nuorelta itsenäistä otetta. Jos rästejä alkaa jostain syystä kertyä, opiskelija voi olla pulassa – ja Portaankorvan havaintojen mukaan on välillä aika yksin tilanteensa kanssa. Niinpä hän lähti miettimään, miten nuorelle voitaisiin järjestää opiskelukyvyn palauttamiseksi ”ihan arkista tukea”.

– Ideana on tarjota turvallinen ja kodinomainen paikka, jonne on helppo tulla. Opiskelijat eivät suorita täällä koko lukiotaan, vaan tarkoitus on palata vähitellen takaisin omaan kouluun, Portaankorva sanoo.

Verkkokursseja ja arjen tukea

Tampereen kaupungin lukioissa on paljon verkkokursseja, ja lukiopajan nuoret opiskelevatkin niitä Lupa-jaksoillaan. Opiskelija voi myös osallistua omassa koulussaan osa-aikaisesti lähiopetukseen ja tehdä läksyjä pajassa Lupa-tiimin tuella.

– Lukiopajan tuki rakennetaan hyvin yksilöllisesti, koska ei ole olemassa konseptia, joka sopisi kaikille ja kaikkiin tilanteisiin, sanoo pajan erityisopettaja Minna Soikkeli.

Koulutöiden lisäksi lukiopajassa on toimintaa, joka tukee hyvinvointia. Se saattaa olla esimerkiksi luovaa toimintaa tai keskusteluja nuorille ajankohtaisista aiheista. Monille pajan nuorista sosiaaliset tilanteet ovat hankalia, joten pieni ryhmä tarjoaa heille ympäristön vaihtaa kuulumisia ja kertoa mielipiteitä.

– Nuorilla on tarve puhua, ja paja toimii hyvänä vertaisryhmänä. Kun nuoret huomaavat, että muillakin on samankaltaisia haasteita, he uskaltavat kertoa omistakin tilanteistaan, sanoo pajalla valmentajana toimiva Heidi Meriläinen Silta-Valmennusyhdistyksestä.
 

Kaksi henkilöä istuu ja kolmas seisoo lukion luokassa katsoen kameraan.
Lupa-lukiopajan tiimissä on jäseniä eri ammattiryhmistä, mutta työtä tehdään tasavertaisesti yhteisten päämäärien hyväksi.

Kanssakulkemista ja kohtaamisia

Lupa-lukiopajan keskeinen ajatus on, että opinnot etenevät, kun opiskelijat voivat hyvin. Jos opiskelijalla on elämänhallinnan, jaksamisen tai mielenterveyden haasteita, avun saaminen niihin on ensisijaista.

Pajalle pääsy ei vaadi kuitenkaan mitään diagnoosia, eivätkä työntekijät ole psykiatrisen puolen ammattilaisia.

– Me Lupa-tiimiläiset olemme aikuisia, jotka kulkevat nuoren kanssa hänen vaikeassa tilanteessaan ja tukevat häntä jokapäiväisissä arjen asioissa, Portaankorva tiivistää.

– Lukiopajalla jokainen nuori tulee kuulluksi ja nähdyksi omana itsenään, haasteineen ja vahvuuksineen, Soikkeli sanoo.

– Kun nuori tulee tänne, hän tietää, että me olemme kiinnostuneita hänestä ja hänen voinnistaan. Kaikilla lukiolaisilla ei ole turvaverkostoja Tampereella, Meriläinen lisää.

Tavoitteena paluu omaan lukioon

Opiskelija voidaan ohjata Lupa-lukiopajaan, jos jollakin koulun aikuisella herää huoli hänestä, ja kuka tahansa voi ottaa yhteyden Lupa-tiimiin. Jakson ajalle laaditaan opiskelusuunnitelma nuoren oman opinto-ohjaajan kanssa.

Tyypillisesti opiskelijat tarvitsevat apua lukion nivelvaiheissa. Opintojen ensimmäisenä vuonna kyse voi olla siitä, että opiskelu ei ole lähtenyt käyntiin toivotulla tavalla. Opintojen loppuvaiheessa taas tuetaan opiskelijoita suorittamaan rästejä, sillä haastavat kurssit on helppo jättää viimeisiksi.

Suurin osa lukiopajan opiskelijoista palaa takaisin omaan lukioonsa. On myös nuoria, jotka ovat jatkaneet opintojaan siirtymällä esimerkiksi aikuislukioon tai Treduun.

– Nämä meidän nuoret ovat lahjakkaita ja hyviä opiskelijoita, joilla on hyvin paljon potentiaalia. Ilman pajan tukea nuoren opinnot saattaisivat kaatua siihen, että hänellä sattuu olemaan menossa heikompi jakso elämässään, Soikkeli sanoo.

– Moni meidän opiskelijamme on tosi hyvä koulussa, haluaa tehdä kaiken täydellisesti ja uupuu sitten siihen. Täytyy siis uskaltaa päästää irti siitä ajatuksesta, että aivan kaikkeen pitää laittaa sata prosenttia paukkuja, Meriläinen sanoo.
 

Lupa-lukiopaja

  • Jatkuu kevääseen 2024 saakka nykymuodossa. Jatkoa toivotaan, sillä lukiolaisten tuen tarve ei vähene lähivuosina.
  • Perustettiin Tampereen kaupungin ja Silta-Valmennusyhdistyksen yhteistyönä.
  • Hankerahoitus Euroopan Sosiaalirahastolta vuosina 2022–2023.
  • Tampere oli lukiopajatoiminnassa edelläkävijä, useat Suomen kunnat ovat seuranneet esimerkkiä.
Teksti: Päivi Stenroos
Kuvat: Laura Happo
Jaa sosiaalisessa mediassa