Kaupungin yhdenvertaisuustyön tavoitteena on kaikkien Tampere

Mikko Ala-Kapee on työskennellyt Tampereen kaupungin yhdenvertaisuuskoordinaattorina huhtikuusta 2023 asti. Hän kuuluu kaupungin sivistyspalvelujen Kaikki mukaan -tiimiin, jossa koordinoidaan useita koko kaupunkia koskevia suunnitelmia. Ala-Kapee toimii myös vammaisneuvoston, esteettömyystyöryhmän ja romanityöryhmän esittelijäsihteerinä.
Mikko Ala-Kapee katsoo hymyillen kameraan.
Mikko Ala-Kapeen työ keskittyy kaupungin tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman toteutumiseen.

Kyseessä on Ala-Kapeen unelmatyö. Kimmokkeena tehtävän hakemiseen oli kaupungin tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma, joka vahvistettiin tammikuussa 2023. Ala-Kapee vaikuttui suunnitelman edistyksellisyydestä ja ennen kaikkea käytännönläheisyydestä. 

‒ Huomasin, että suunnitelma on kunnollinen työkalu, jonka selkeitä toimenpiteitä yhdessä toteuttamalla voidaan tavoitella yhdenvertaisempaa ja tasa-arvoisempaa Tamperetta meille kaikille. Kun sitten yhdenvertaisuuskoordinaattorin paikka tuli helmikuussa avoimeen hakuun, hain unelmatyötäni, Ala-Kapee muistelee.

Nyt hän koordinoi tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman toteutumista koko kaupungin tasolla. Kaupungin yhdenvertaisuusperiaatteet perustuvat pitkälti yhdenvertaisyys- ja tasa-arvolakeihin. Päätavoitteena on, että kaikissa kaupungin palveluissa huomioidaan kuntalaisten yksilöllisyyden koko kirjo tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuslakien mukaisesti.

 ‒ Tavoitteemme voi kiteyttää sanoihin ”ei mitään ilman meitä”. Kaikki eri ihmisryhmät, enemmistöt ja vähemmistöt pyritään ottamaan mukaan, jotta kaupungin toiminta on huomioivaa ja sensitiivistä, Ala-Kapee sanoo.

Mikko Ala-Kapee istuu tuolilla ja katsoo ylöspäin.
Ala-Kapee näkee, että yhdenvertaisuus ja tasa-arvo ovat olennaisia myös työhyvinvoinnin ja työssä jaksamisen kannalta. Hän toivoo, että yhdenvertaisuus koettaisiin tamperelaisena asenteena ja vetovoimatekijänä.

Tampereen kaupungilla on vahva tahtotila edistää ja nostaa esille yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa. Yhteinen tavoite ja sitoutuneisuus tukevat suunnitelman toteutumista. Ala-Kapeen mukaan sama tahtotila ei ole nähtävissä kaikissa kunnissa ja kaupungeissa.

‒ Toivon, että löydämme vastakkainasettelun sijaan kaikkia yhdistäviä, myönteisiä tekijöitä, jotta yhdenvertaisuus koetaan tamperelaisena asenteena ja vetovoimatekijänä. Samalla tiedämme, että työtä riittää aina. Aina voi parantaa, kehittää ja yrittää. Tärkeintä on aloittaa, kuulla kuntalaisia ja tehdä yhdessä, hän kertoo.

Kaupungin yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelmassa on 53 toimenpidettä. Niitä pyritään toteuttamaan vuoteen 2025 mennessä, kun uusi suunnitelmakausi alkaa. Tavoitteena on esimerkiksi edistää kaupunkitilojen ja -ympäristön esteettömyyttä ja ehkäistä asunnottomuutta. 

Kaupunki haluaa omalla esimerkillään tuottaa saavutettavia ja esteettömiä palveluja ja tapahtumia. Tämä toteutuu tällä hetkellä vain osittain.

‒ Olemme kuitenkin sitoutuneet suunnitelmaan ja innostumme tekemään yhä vain tiedostavampaa kaupunkiympäristöä ja -kulttuuria. Toivon, että tämä into tarttuu kaikkiin kaupungin toimijoihin, järjestöihin ja yrityksiin, sanoo Ala-Kapee.

Kaikkia huomioiva kaupunki on hyvinvoiva kaupunki

Yhdenvertaisuuskoordinaattorin työssä korostuu verkostoituminen ja yhteistyö eri toimijoiden kanssa. Ala-Kapee nauttiikin työssään eniten ihmisten kanssa yhdessä tekemisestä. 

‒ On mielenkiintoista mallintaa esimerkiksi turvallisemman tilan periaatteita niin kirjastojen, nuorisotilojen, työllisyyspalvelujen, Nyssen kuin vaikkapa eri työryhmien käyttöön. Ihmisiä kuulemalla tunnistetaan käytänteitä, jotka ovat tahattomasti ylläpitäneet rakenteellista syrjintää, mutta joita on helppo muuttaa. Saavutettava viestintä ja osallistavat tempaukset tekevät kaupungin yhdenvertaisuustyötä tutuksi, hän kertoo.

Myös Tampereen kaupungin työntekijöitä koskettaa oma henkilöstöpoliittinen yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelmansa. Sen toteutusta valvoo henkilöstöyksikkö. Toimintamalleina on otettu käyttöön esimerkiksi anonyymi rekrytointi ja positiivinen erityskohtelu, jolla kiinnitetään huomiota syrjinnälle alttiin ihmisryhmän työhön pääsyyn. Kohtuullisilla mukautuksilla voidaan huolehtia siitä, että esimerkiksi vammaisen työntekijän työnteko onnistuu.

Ala-Kapeelle yhdenvertaisuus ja tasa-arvo ovat keskeisiä arvoja työpaikan valinnassa. Hän uskoo, että ne ovat olennaisia työhyvinvoinnin ja työssä jaksamisen kannalta. Hyväksytyksi ja arvostetuksi tulemisen kokemukset ovat merkityksellisiä useimmille ihmisille töissä, opinnoissa ja kotikunnassa.

‒ Lait linjaavat minimin ominaisuuksista, joista huolimatta jokaisen tulisi tulla kohdelluksi ilman pelkoa syrjinnästä. Minusta ei riitä, että pyrkisimme syrjimättömyyteen tai välttämään vihapuhetta, tai että vain sietäisimme toisiamme. Sen sijaan tavoittelemme huomaavaista, kaikkia kuntalaisia kunnioittavaa kaupunkia, jossa halutaan elää, kasvaa ja olla huoletta. Annetaan kunkin olla oma itsensä, niin saa itsekin olla, Ala-Kapee kuvailee. 

Suomen lakien mukaan ketään ei saa syrjiä seuraavien ominaisuuksien perusteella:

  • sukupuoli ja sukupuoli-identiteetti
  • seksuaalinen suuntautuminen
  • ikä
  • etninen tai kansallinen alkuperä
  • kansalaisuus
  • kieli
  • uskonto tai vakaumus
  • mielipide
  • poliittinen toiminta
  • ammattiyhdistystoiminta
  • perhesuhteet
  • terveydentila
  • vammaisuus
  • muut henkilöön liittyvät syyt.

Muita henkilöön liittyviä kiellettyjä syrjintäperusteita ovat esimerkiksi kehon koko, ulkonäkö tai neurokirjoon kuuluminen.

Teksti: Ilona Reinikainen
Kuvat: Laura Happo
Jaa sosiaalisessa mediassa