Värikkäät kalatarrat viestivät, että roskat eivät kuulu katukaivoon

Moni voi yllättyä siitä, että useimmissa katukaivoissa ei ole suodattimia, jotka keräisivät sade- ja sulamisvesien eli hulevesien mukana kulkeutuvat roskat. Päinvastoin suuri osa katukaivoista johtaa hulevedet puhdistamatta suoraan lähimpään vesistöön. Kaupunkien hulevesiverkostojen arvioidaankin olevan yksi merkittävä makroroskien, kuten tupakantumppien, reitti mereen, jonne päätyy WWF:n arvion mukaan jo nyt 9–14 miljoonaa tonnia muoviroskaa joka vuosi.

Katukaivoista löytyi eniten muoviroskia 

Maailmassa tuotetun jätteen määrän arvioidaan kasvavan jopa 70 % vuoteen 2050 mennessä, joten toimia roskaantumisen ehkäisemiseksi tarvitaan. Kun Pidä Saaristo Siistinä ry (PSS ry) kartoitti katukaivoihin päätyviä makroroskia kesällä 2022, lähes 80 % löytyneistä roskista oli muovia. 

Jokainen voi ehkäistä roskaantumista 

Katukaivojen roskat ovat peräisin tavallisilta kuluttajilta, joten avaimet roskaantumisongelman ratkaisuun ovat meidän kaikkien käsissämme. Tutkimuksissa on osoitettu, että roska viedään suuremmalla todennäköisyydellä roskakoriin, jos roskakoreja on lähistöllä ja jos ne erottuvat ympäristöstään.

–Luontoon hapertumaan heitetty kierrätettävä roska on hukkaan heitetty resurssi. Jotta yksilö voi kantaa oman vastuunsa roskaantumisen kitkemiseksi ja roskat saadaan muutettua resurssiksi, täytyy tarjolla olla puitteet roskien oikeaoppiseen kierrättämiseen. Mahanpuruja muovista -kampanjalla haluamme korostaa, että jokainen meistä voi toimia roskaantumisen vähentämiseksi, PSS ry:n projektipäällikkö Jutta Vuolamo toteaa.

Mahanpuruja muovista –kampanja on osa laajaa, seitsemänvuotista PlastLIFE -hanketta, jonka tavoitteena on kestävä muovien kiertotalous Suomessa vuoteen 2035 mennessä.  PlastLIFE-hanke saa EU:n LIFE-ohjelmasta rahoitusta.