Paikkatiedon tulevaisuus on vahvasti kolmiulotteinen

Paikkatietoyksikön työn tulokset ovat tuttuja ainakin Oskari-karttapalvelusta, joka on monelle tamperelaiselle ja kaupungin työntekijälle tärkeä tiedonhankinta- ja työväline. Paikkatietoyksikkö vastaa Oskari-järjestelmän ylläpidosta ja auttaa muita palvelualueen yksiköitä tuottamaan Oskariin tarkoituksenmukaista tietoa.

– Nyt on työn alla esimerkiksi päällysteurakoiden karttapohjainen suunnittelu ja tietokannan rakentaminen sitä varten. Sieltä voidaan sitten siirtää urakoitsijoille tiedot, joita he tarvitsevat omassa työssään, kertoo analyytikko Simo Karttunen.

Tietokannasta voi vastaisuudessa tarkistaa, milloin kaupungin kadut ja tiet on viimeksi päällystetty ja ennakoida tulevia korjaustarpeita. Toinen esimerkki ovat kaupungin metsät, joita on yhteensä 7500 hehtaaria.

– Meillä on menossa metsävarojen hoidosta vastaavan yksikön kanssa projekti, jolla on määrä saada Oskari-karttapalveluun kuntalaisille parempaa tietoa siitä, mitä metsille tehdään ja miksi, kertoo paikkatietopäällikkö Heikki Karttunen. 

Paikkatietoyksikkö on laadukkaan tiedon keskus

Kaupunkiympäristön palvelualue vastaa nimensä mukaisesti muun muassa siitä, miten kaupunkia, sen yleisiä alueita ja liikennettä suunnitellaan ja ylläpidetään. Niinpä palvelualueelle kertyy paljon tietoa maankäytöstä, rakennuksista, kaduista, viheralueista ja niin edelleen.

– Paikkatietoyksikön tehtävä on olla keskus, jossa tiedetään, missä erilaiset tiedot ovat ja kehitetään niiden ylläpitoa. Autamme palvelualueen eri yksiköitä löytämään ja käyttämään tietoja sekä ylläpitämään niitä paremmin, Heikki Karttunen sanoo.

– Autamme myös laatutyössä, sillä aineiston pitää olla riittävän laadukasta ja hyvillä prosesseilla tuotettua, jotta sen perusteella voidaan tehdä suunnitelmia ja päätöksiä, jatkaa Simo Karttunen.

Paikkatietoyksikkö pyrkii luomaan kokonaiskuvaa siitä, millaisilla tietojärjestelmillä ja käytännöillä tietoja kerätään. Työ ei ole siis pelkkää tekniikkaa, vaan se sisältää myös paljon ihmisten kanssa toimimista.

Kaupunkitietomalli tukee suunnittelua ja päätöksentekoa

Tampereen kaupunkitietomalli on kolmiulotteinen malli, johon voidaan kerätä tietoa eri tavoin: tyypillisesti ilmakuvauksin ja laserkeilauksin. Jos kohteena on esimerkiksi Keskustori ympäristöineen, malliin saadaan luotua kolmiulotteinen kuva, jota voi tarkastella eri puolilta. Olennainen osa mallia on kaikki se tieto, joka voidaan liittää kuhunkin yksittäiseen kohteeseen.

– Tampereen kaupunkitietomalli on kiinnostava ja tulevaisuudessa edelleen kehittyvä asia, jota paikkatietoyksikkö vie eteenpäin ja pyrkii kokoamaan, Heikki Karttunen sanoo.  

Mitä hyötyä kaupunkitietomallista on? Kaikkia hyötyjä ei luultavasti pystytä vielä edes kuvittelemaan, mutta otetaan pari esimerkkiä: Kun malli sisältää vaikkapa maaston korkeustiedot, sen avulla pystytään simuloimaan vesisade ja näkemään, miten vesi virtaa hulevesijärjestelmissä ja millaisilla sademäärillä se uhkaa tulvia yli. Jos taas paikkatieto on riittävän kattavaa, esimerkiksi melun ja tuulen suhteen pystytään tekemään parempia ennusteita.

– Simulointeja on tehty projekteissa ja kehityshankkeissa jo pitkään. Meidän tavoitteenamme on tuoda yhtenäistä toimintatapaa kaupungin tasolle niin, ettei projektien tarvitse turhaan hankkia tietoa, joka on jo olemassa ja hyödynnettävissä, Heikki Karttunen sanoo.

Paikkatietoyksikkö korostaa digitaalisuuden hyötyjä

Paikkatietoyksikkö perustettiin vuonna 2019 entisen kaupunkimittausyksikön tilalle. Digitaalista aineistoa on tuotettu ennenkin, mutta juuri paikkatietoyksikkö nosti kunnolla esiin digitaalisuuden hyödyt: tiedon jakamisen, yhdistämisen ja analytiikan mahdollisuudet.

– Olen kokenut, että tämä ei ole pelkästään työntekoa vaan pyrkimystä siihen, että yhteiskunta toimii paremmin ja tehokkaammin. Tässä on mahdollisuus vaikuttaa ihmisiin ja yhteiskuntaan monella tavalla – ei liikaa, mutta sopivasti, Heikki Karttunen pohtii.

Myös Simo Karttunen on sitä mieltä, että paikkatietoyksikössä pääsee tekemään hienoja asioita. Yksi hienoimmista on, että on saanut olla mukana siinä ajatustavan muutoksessa, joka on johtanut nykyaikaisempaan ja fiksumpaan tapaan tehdä töitä.

– Prosessien muuttaminen on aika pitkäjänteistä työtä. Siinä ei riitä, että on olemassa hieno visualisointi tai sovellus, vaan pitää osoittaa myös niiden hyödyt, Simo Karttunen sanoo.