Luovien alojen ekosysteemin vahvistumisesta hyötyy koko Pirkanmaa

"Millaista luovien toimialojen liiketoiminta on nykyään ja miten se muuttuu? Onko toimialoilla jokin yhdistävä ominaispiirre Pirkanmaalla? Mistä toimialanne kasvu syntyy?”

Muun muassa tällaisia asioita luovien alojen ekosysteemihankkeen vetäjät Heikki Aittala ja Peppiina Inervo ovat tiedustelleet Pirkanmaan luovien alojen toimijoilta; esimerkiksi kuvataiteilijoilta, käsityöläisiltä, musiikki-, peli- ja av-alan edustajilta. Nämä ja lukuisat muut toimialat muodostavat yhdessä luovien alojen ekosysteemin.

Ekosysteemihankkeen tavoitteena on luoda kattava kuva Pirkanmaan luovista aloista, alojen kasvumahdollisuuksista ja pullonkauloista. Ajatuksena on, että kun kokonaiskuva on hallussa, on helpompi tehdä päätöksiä, joilla on todellista vaikutusta luovien alojen toimintaedellytyksiin. Hanke alkoi helmikuussa 2022. 

– Nyt olemme päässeet analysoimaan kertynyttä aineistoa. Sen perusteella teemme ehdotuksia käytännön toimiksi, joilla Pirkanmaan luovien alojen ekosysteemiä voisi rakentaa vahvemmaksi ja luoda siten omanlaistaan positiivista kierrettä tälle alueelle, kertoo projektipäällikkö Heikki Aittala.

Ekosysteemiä voi vahvistaa esimerkiksi tekemällä luovien alojen verkostoa näkyväksi ja kannustamalla toimijoita keskinäiseen yhteistyöhön. Vaikkapa kirjallisuuden, pelialan ja musiikkialan toimijat voisivat tehdä tulevaisuudessa yhteisiä tuotantoja.

Kuvassa luovien alojen koko kirjo

Hankkeessa on haastateltu esimerkiksi pirkanmaalaisia museoita, useiden festivaalien edustajia, pelialan yrityksiä ja korkeakoulujen edustajia. Haastateltujen listalta löytyy myös sellaisia nimiä kuin Nokia Arena, Pirkanmaan muotoilu- ja taideteollisuusyhdistys Modus ry, Tampere Game Hub ja Pirkkalaiskirjailijat.

Haastattelujen perusteella on muotoutumassa kuva Pirkanmaan luovista aloista. Se näyttää monipuoliselta: kirjo ulottuu yksittäisestä luovan työn tekijästä vaikkapa peliyritykseen, joka tekee miljoonaliikevaihtoa. Jokainen toimiala näyttää olevan hieman eri kehitysvaiheessa.

– Hyvänä esimerkkinä audiovisuaalinen ala, joka on pystytty saamaan rakenteellisesti toimivaksi Film Tampereen avulla. Tulokset näkyvät, sillä Tampereen seudulla kuvattavien sarjojen ja elokuvien määrä on kasvanut merkittävästi, Aittala sanoo.

Vaikka luovat toimialat ovat keskenään kovin erilaisia, yhdistäviäkin tekijöitä löytyy. Ympäristö ja ekologinen kestävyys ovat olleet toistuva teema haastatteluissa. 

Digitalisaation vaikutukset puolestaan tuntuvat läpi kentän. Hankkeessa onkin tutkittu muun muassa juuri skaalautuvaa liiketoimintaa, sillä siinä piilevät todella suuret kasvun mahdollisuudet.

– Digitaalisuus on muuttanut ansainta- ja jakelumalleja niin musiikissa, kirjallisuudessa kuin audiovisuaalisellakin puolella, kun esimerkiksi striimauspalvelut ja äänikirjat ovat saavuttaneet suosiota, sanoo projektisuunnittelija Peppiina Inervo.
 

Pullonkauloista kukoistukseen

Luovien alojen kokonaiskuvaan kuuluu olennaisena osana pullonkaulojen hahmottaminen. Näitä ovat esimerkiksi joidenkin alojen työvoimapula, puutteet liiketoimintaosaamisessa ja markkinoinnissa, ja ne saattavat heikentää kyseisten alojen kehitysmahdollisuuksia. Tällaisten ongelmien ratkaisemiseen suunnatut täsmätoimet taas ovat usein tehokkaimpia kasvun vauhdittajia.

Ekosysteemihankkeen yhtenä tavoitteena on, että kuntapäättäjät saisivat luovien alojen muodostamasta teollisuudenhaarasta tarkempaa tietoa: kokonaiskuvan, numerodataa ja trendejä. 

– Odotettavissa on ehdotuksia, joilla voitaisiin edistää esimerkiksi liiketoimintakehitystä, osaamisen ennakointia ja yhteistyön rakenteita luovien alojen sisällä tai mahdollisesti myös muiden alojen kanssa, Inervo kertoo.
 

Luovat alat vauhdittavat aluetaloutta

Luovien alojen vaikutukset aluetalouteen ovat mittavia, ja yksi hankkeen tarkoituksista on tuoda näitä vaikutuksia esille. Muun muassa tapahtumat ja museot houkuttelevat väkeä, josta suuri osa käyttää rahojaan alueella muuhunkin kuin lipun ostamiseen. Tammerfestin tai Blockfestin tyyppisillä isoilla tapahtumilla taas voi olla yllättävänkin suuri työllistävä vaikutus.

Luovien alojen ja elämystalouden vahvistuminen voi puolestaan ruokkia muiden alojen kasvua.

– Muut alat hakevat yhä enemmän ratkaisuja luovien alojen kautta. Tämä voikin olla seudun vahvuus, joka tuo muiden alojen yrittäjiä alueelle, Aittala sanoo.

– Lisäksi nostaisin yhteisöllisen vaikutuksen, joka syntyy pienemmissä, monesti aika puhtaasti vapaaehtoisvoimin pyörivissä tapahtumissa. Ne keräävät ihmisiä yhteisen kiinnostuksen kohteen ympärille, oli se sitten vaikka sarjakuva, kirjallisuus tai musiikki, Inervo huomauttaa. 

Luovat alat Pirkanmaan kirkastajina

Merkittävää on myös mielikuvien luominen. Sara Hildénin taidemuseon Thomas Houseago -näyttely nousi otsikoihin maailmalla ja teki varmasti Tamperetta tunnetuksi kaupunkina, jossa Nick Cave ja Brad Pitt toivat ensimmäistä kertaa esille kuvataidettaan.

– Nokia Arenan tulo taas on auttanut nostamaan Tampereen profiilia. Se on luonut alustan, jolla pystytään nyt toteuttamaan tapahtumia ja tuomaan luovan alan tekijöitä esille aivan uudella tavalla, Inervo sanoo.

– Yhtä lailla tämä toimii muilla paikkakunnilla Pirkanmaalla. Jos vaikka kysytään, mistä Aitoo on tunnettu, Kirkastusjuhlat tulevat hyvin nopeasti mieleen, Aittala sanoo.

Luovien alojen ekosysteemihanke etsii keinoja, joilla luova talous sekä sen vaikutukset ja mahdollisuudet saadaan tehtyä näkyvämmiksi Pirkanmaalla. Kun luovat alat voivat hyvin, siitä on hyötyä ja iloa jokaiselle.