Kansainvälinen liikkuvuus: vaihto-opiskelija pääsee näkemään, millaista on toisen kulttuurin perhearki

Tammerkosken lukiosta valmistuva Aliisa Turunen on ollut pitkään kiinnostunut  kansainvälisyyteen liittyvistä asioista. Yläkoulussa hän pääsi käymään saksan ryhmänsä kanssa lyhyellä Saksan-reissulla ja lukioaikana Aliisan oli määrä lähteä kymmeneksi kuukaudeksi vaihtoon. Pandemia romutti kuitenkin suunnitelmat.

– Kun viime kevään lyhyistä vaihdoista tuli viestiä Wilmaan, päätin että haluan ehdottomasti lähteä, kun vielä voin. Olin kaksi viikkoa Italian Modenassa, ja se oli ihan huippua, Turunen kertoo. 

– Tampereen kaupungin lukioiden opiskelijoilla on nykyään oikein hyvät mahdollisuudet päästä toteuttamaan kansainvälisiä liikkuvuuksia jossain vaiheessa lukioaikaansa, joko yksin tai ryhmissä, kertoo Tammerkosken lukion apulaisrehtori ja lukiokoulutuksen kv-koordinaattori Maarit Luhtala.

Kulttuurit tutuiksi vaihdossa

Vaihdossa ollessaan opiskelijat asuvat perheissä, käyvät koulua ja elävät kohdemaansa tavallista elämää. Juuri siinä onkin liikkuvuuksien keskeisin idea; tutustua kulttuuriin ja nähdä elämää ja koulunkäyntiä muuallakin kuin Suomessa. Kansainvälistyminen valmentaa myös työelämätaitoihin, joita opiskelijat tulevat tarvitsemaan.

– Monet meidän opiskelijoistamme työskentelevät tulevaisuudessa yrityksissä, joiden työkieli ei ole suomi ja työkaverit voivat olla monesta työkulttuurista lähtöisin. Siinä tarvitaan joustavuutta ja ymmärrystä, Luhtala sanoo. 

Turunen vahvistaa olevansa Italiassa asuttujen parin viikon jälkeen valmiimpi kohtaamaan erilaisia ihmisiä myös työelämässä. Sopu syntyy ja kommunikointi onnistuu, vaikka vastassa ei olisikaan aina ”tasaisia suomalaisia, jotka tekevät juuri kuten pitää”.

Kiinnostusta kielitaitoon ja ystävyyssuhteita

Yksi vaihtojen tavoite on innostaa opiskelemaan muitakin kieliä kuin englantia. Luhtalan mukaan englannin osaaminen on nykyään jo itsestään selvää, muut kielet ovat sitten varsinaista kielitaitoa. Aliisa Turunen on pitkän saksan lukija ja osaa lisäksi ruotsia, englantia ja yläkoulussa lukemaansa latinaa. Italia jäi kiinnostamaan vaihdon jälkeen. 

– Italiassa ei ollut niin paljon englannintaitoisia ihmisiä, mutta he puhuvat paljon käsillään. Siitäkin sai tosi hyvin selvää. Vaihtarini isoäiti selitti esimerkiksi, miten balsamicoa tehdään, vaikka ei puhunut sanaakaan enkkua. Ymmärsin sen silti, Turunen kertoo.

Luhtala pitää tärkeänä, että vaihdossa pystytään muodostamaan ystävyyssuhteita yli rajojen – ja niitä myös pidetään yllä. Jos opiskelija joskus aikuisena mielii lähteä reissaamaan, kaverit maailmalla ovat mukavia olemassa. Turusella esimerkiksi on sohvapaikka odottamassa Milanossa, sillä hänen italialainen kaverinsa pääsi sinne opiskelemaan.

Kodeissa kannattaa kannustaa lähtöön

Luhtala toivoo, että yhä useampi opiskelija rohkaistuisi lähtemään vaihtoon yksin tai kaverin kanssa. Vaihtoon hakemiseen ei vaadita tiettyjä arvosanoja tai keskiarvoa, kiinnostus ja luottamus omaan pärjäämiseen riittävät.

– Kodeissa voitaisiin kannustaa lähtemään ja vastavuoroisesti myös rohkaistua majoittamaan vaihtoon tulevia opiskelijoita. Majoittamisessa ei  edellytetä mitään ihmeellistä, ihan tavallinen suomalainen koti riittää mainiosti, Luhtala sanoo.

Turunen nautti, kun sai näyttää omalle vaihtarilleen Tamperetta. Hän sai opettajilta vinkkejä sopivista käyntikohteista ja vei vaihtarin muun muassa  kuuntelemaan suomalaista musiikkia. Tammerkosken lukion esitteleminen sai katselemaan omaa opinahjoa uusin silmin.

Erasmus+ vie tasa-arvoisesti vaihtoon

Kansainvälinen liikkuvuus perustuu muun muassa Euroopan unionin Erasmus+ -ohjelmaan, joka kattaa vuodet 2021–2027. Eri asteiden oppilaitokset voivat hakea Erasmus-akkreditointia, joka on kansainvälisyystoiminnan laatuleima. Se mahdollistaa opiskelijoiden osallistumisen kansainväliseen liikkuvuuteen riippumatta siitä, onko heidän vanhemmillaan varaa kustantaa vaihto.

Tammerkosken lukio haki ja sai Erasmus-akkreditoinnin ensimmäisten joukossa, Hatanpään lukiolle se myönnettiin viime vuonna ja loputkin kaupungin lukiot ovat hakeneet sitä. Akkreditointitukea on mahdollista käyttää sekä yksilö- että ryhmäliikkuvuuksiin, ja vaihtovuoteenkin voi saada Erasmus-tukea. Sama ohjelma kattaa myös henkilöstöliikkuvuudet.

– Tavoitteena on, että mahdollisimman moni meidän opiskelijamme saa kokemuksen jonkinlaisesta vaihdosta, oli se sitten yksilö- tai ryhmäliikkuvuutta, Luhtala sanoo.

Globaali- ja kulttuuriosaaminen on yksi lukion opetussuunnitelman laaja-alaisen osaamisen osa-alueista. Erasmuksen lisäksi on muita tukimuotoja ja omalla rahoituksella voi hakea kaupallisten toimijoiden vaihtoja. Mahdollisuuksista kannattaa kysyä omasta lukiosta.