Artikkeli
28.6.2022 16.08
Viisi esiintyjää rooliasuissa vanhan rakennuksen edessä. Kaksi esiintyjistä pitelee vanhaa matkalaukkua, jossa lukee Tampere Steampunk Festival

Tulevaisuuden tapahtumatuotannot ovat hybriditeollisuutta

– Pandemian jälkeen osa elämystalouden haasteista on jo ratkennut, sanoo Tredun opintoasiainjohtaja Merja Sarvala

Kaikista Tampereen kaupungin Ennakointia ja osuvia ratkaisuja työvoiman saatavuuteen -hankkeessa tutkituista toimialoista elämystalous on varmasti ollut viime vuosina eniten tapetilla. Syy on yksinkertainen. Koronapandemian aikana sekä tapahtuma- että matkailuala hiipuivat dramaattisesti. Tapahtumien siirtymisistä ja lakkauttamisista uutisoitiin mediassa liki päivittäin.

Tapahtuma-ala on vain yksi osa koko elämystalouden laajaa kirjoa. Ennakointia ja osuvia ratkaisuja työvoiman saatavuuteen -hankkeessa päätettiin elämystalouden osalta kuitenkin keskittyä juuri siihen. Hankkeen työryhmässä elämystalouden asiantuntijuutta edustaneen Tampereen seudun ammattiopiston Tredun opintoasianjohtajan Merja Sarvalan mukaan keskittyminen tapahtuma-alaan ei kuitenkaan johtunut siitä, että pandemia kohteli erityisen dramaattisesti juuri sitä.

– Elämystalous on käsitteenä todella laaja. Tässä hankkeessa se rajattiin tapahtumatuotantoon käytännön työskentelyn selkeyttämiseksi, Sarvala toteaa.

– Elämystalouden koko kirjoon kuuluvat muun muassa kulttuuripalvelut, useat hyvinvointipalvelut laajasti ajateltuna (ei sote-merkityksessä), monenlaiset vapaa-ajan palvelut, osa matkailualasta ja vaikka mitä muuta. Koko ajan halusimme kuljettaa mukana esimerkiksi ajatusta siitä, että erilaisiin tapahtumiin liittyen tarvitaan ja tuotetaan monenlaisia palveluja ja kokemuksia, kuten vaikkapa luontokokemuksia.

Sarvala sanoo, että hänen työpaikallaan Tredussa tehdään jatkuvasti ennakointityötä. Siksi Ennakointia ja osuvia ratkaisuja työvoiman saatavuuteen -hanke oli eräällä tavalla syväsukellus yhteen arkityön osa-alueeseen. 

– Tähän raporttiin on kiteytetty hyvin hankkeessa tarkasteltuja asioita ja teemoja. Laajat kokonaisuudet on myös visualisoitu erinomaisesti. Lukijan on helppo poimia raportista itseään kiinnostavia asioita.

Hankkeessa paikannettuihin haasteisiin löytynyt jo ratkaisuja

Sarvala painottaa sitä, että vaikka korona-aika kohteli elämystaloutta dramaattisesti, se myös joiltain osin näyttäisi toipuneen syvimmästä pandemian aiheuttamasta notkahduksesta varsin ketterästi. Tätä todisti myös hankkeessa tehty SWOT-analyysi.

– Hankkeen kuluessa pohdimme esimerkiksi lentoyhteyksiä. Kuinka pian ja millaisella volyymeilla Pirkanmaalta pääsee ulkomaille ja päinvastoin, tuleeko enää riittävästi yhteyksiä? Kun pohditaan esimerkiksi pirkanmaalaisen tapahtuma-alan kansainvälistä kiinnostavuutta, kysymys on tärkeä. Jälkikäteen on ollut ilahduttavaa huomata, että tämä asia oli jo ratkennut.

Elämystalouden ryhmässä keskusteltiin hankkeen aikana siitä, että työvoimatarve tulee olemaan valtava, koska korona-aikana alalta poistui paljon väkeä. Myös osaamistarpeet alan sisällä ovat muuttumassa. Muun muassa teknologista ja digitaalista osaamista pitää olla paljon nykyistä enemmän.

– Elämystaloudessa tehdään paljon keikkatyötä. Mistä näitä keikkatyöntekijöitä löytyy? Tapahtumien kannalta on tärkeää, että aina saataisiin tapahtumiin riittävä määrä osa-aikaista työvoimaa. Osa-aikainen yrittäjyys voisi olla yksi ratkaisu.

Tapahtumatuotannot sopeutuvat 

Tapahtumatuotannot ovat elämysteollisuuden keskiössä usein siksi, että ne työllistävät paljon ihmisiä – ainakin projektiluontoisesti. Sarvala painottaa, että vaikka elämykset usein mielletään tapahtumiksi, elämystalous voi olla paljon muutakin. 

– Kävin hiljattain Sara Hildenin taidemuseon veistospuistossa. Siellä museon puistossa koin samaan aikaan sekä luonto- että taide-elämyksen, kun siellä rannassa myrskysi. Elämyksessä halutaan siirtyä hetkeksi pois arjesta. Siellä Sara Hildenin museon rannassa koin luontoelämyksen, jollaista en olisi missään tapahtumassa voinut kokea edes sisällä näyttelyssä.

– Havainto pisti miettimään, että tapahtuma-alan suhdanneherkkyyden aiheuttamia riskejä voisi ehkä kompensoida elämystalouden muilla osa-alueilla.

Työvoiman saatavuuden näkökulmasta tapahtumatuotannoissa voi työskennellä monenlaisella koulutuksella ja taustalla. 

– Tarvitaan paljon täsmäosaamista. Esimerkiksi asiakaskokemuksen muotoilua mietitään nykyään aina vain tarkemmin. Osaamisalueet ovat laaja-alaisia.

Työvoiman tarve etenkin tapahtuma-alalla tulee olemaan valtava. Se missä määrin Pirkanmaalla nyt koulutetaan ihmisiä alalle, ei vastaa osaajatarpeeseen. Tapahtuma-alalla tarvittaisiin enemmän esimerkiksi ravintola-, puhdistus- ja turvallisuuspalvelualojen osaajia. 

– Tällä hetkellä voisimme ottaa koulutuksiin enemmän opiskelijoita kuin hakijoita on. Koulutus kiinnostaa, mutta toistaiseksi hakijoita ei ole niin paljon, että voisimme vastata alan työntekijätarpeeseen. 

Muutokset ravistelevat tuttuja asetelmia

Ennakointia ja osuvia ratkaisuja työvoiman saatavuuteen -hanke toteutettiin jännittävällä hetkellä, koronapandemian keskellä ja juuri ennen kuin Venäjän ja läntisen maailman väliset jännitteet kiristyivät äärimmilleen.

Olemme myös keskellä suurinta yhteiskunnallista murrosta sitten teollistumisen ajan. Tässä murroksessa huomattavan suuri osa niin sanottua reaalimaailmaa muuttuu digitaaliseksi, mikä muuttaa kulutustottumuksia. Digitaalisuuden myötä monet elämykset ovat tulleet helpommin saataville. Tulevaisuudessa esimerkiksi e-urheilun ja pelattujen kokemusten kysyntä tulevat kasvamaan.

Kaikki tämä muutos asettaa Pirkanmaan elämystalouden uuteen asentoon. Haasteiden lisäksi avautuu myös mahdollisuuksia. 

– Jos ajatellaan esimerkiksi tämän kevään jääkiekon MM-kisoja Tampereella, niin moni yritys varmasti miettii nyt, että kuinka saisimme oman tuotteemme ja palvelumme näkyville näiden kisojen yhteyteen. Markkinaa on kaiken kokoisille toimijoille. Pitää vain löytää keinot ja polut, kuinka eri toimijat kohtaavat ja pääsevät ottamaan oman paikkansa.

Ennakointia ja osuvia ratkaisuja työvoiman saatavuuteen -hankkeen loppuraportin toimenpideosuuteen on kirjattu, että olisi saatava eri kokoiset ja monialaiset kumppanit puhaltamaan yhteen hiileen, jolloin elämysteollisuuden ja tapahtuma-alan hankkeet toteutuisivat yhteistoiminnassa. Kulttuurialan toimijoilla on omia verkostojaan ja yrityksillä omansa. Sarvalan mukaan tärkeää olisi saada nämä eri verkostot joustavaan yhteistyöhön keskenään. 

Hankkeen aikana tehdyissä SWOT-analyyseissä elämysteollisuuden heikkoudeksi paikantui eri verkostojen väliset yhteydet ja yhteistyöt, eli paremminkin niiden puute. Olisi tärkeää, että jokin taho ottaisi koppia yhteisten alustojen rakentamisesta. 

– Jos mietin asiaa puhtaasti oppilaitosten näkökulmasta, niin me tunnistamme ja tiedostamme sen, että moni keskenään erilainen toimiala on tapahtumatuotannoissa mukana merkittävinä toimijoina. Koulutuspalvelujen suunnittelussa huomioimme eri alojen työvoimatarpeet ja kehitämme koulutuksia yhdessä työelämän kanssa. Teemme Tredussa koulutusyhteistyötä muun muassa Tampereen Messujen kanssa ja meillä on tähän liittyen kumppanuussopimus.

Sarvala muistuttaa, että kaiken ei elämysteollisuudessa tarvitse olla jääkiekon MM-kisoihin verrattavaa suuren kokoluokan elämyshuumaa. Pitää olla paljon eri kokoisia tapahtumia, joihin voi osallistua matalalla kynnyksellä ja pienelläkin budjetilla, oli sitten kuluttaja tai tapahtuman kumppani. 

– Esimerkiksi kädentaitomessut on valtavan hieno ja arvostettu tapahtuma. Tapahtumissa ollaan yhdessä muiden kanssa kokemassa jotain ainutlaatuista. Elämystalouteen liittyy paitsi itse tapahtuma myös sen odottaminen ja muisteleminen. Jokin tapahtuma voi jättää muistikuvia muista tärkeistä asioista, joita on samaan aikaan tapahtunut elämässä. Nämä kaikki täytyy huomioida, kun tehdään elämysmuotoilua.

Synkkänä aikana tarvitaan positiivisia elämyksiä

Pirkanmaan vahvuuksiksi SWOT-analyysissä tunnistettiin alueen yleinen vetovoimaisuus sekä tahtotila kansainvälisyyteen. Jälkimmäistä tukevat hyvät lento- ja raideliikenneyhteydet, isot ja monipuoliset kulttuurilaitokset kuten teatterit sekä Suomen mittakaavassa merkittävä huvipuisto. Nämä kaikki toimivat elämysteollisina vetovoimamagneetteina.

– Kuluttajamarkkinan muutos korona-ajan jälkeen näyttäisi elämystalouden näkökulmasta siltä, että kysyntää on monenlaiselle. Tietysti juuri nyt maailmanpolitiikka on vienyt meitä globaalisti uuteen asentoon, mutta kotimaanmatkailu ja lähimatkailu jatkuvat aktiivisina. Ne ovat helppoja keinoja saada hyvinvointikokemuksia ja positiivisia elämyksiä aikana, jossa on paljon synkkyyttä.

Teksti: Mikko Aaltonen, Jenga Markkinointiviestintä Oy
Kuvat: Tampere Steampunk ry
Jaa sosiaalisessa mediassa