Artikkeli
21.6.2022 10.09
Henkilö hymyilee palkkien välissä.
Zaheda Majeed Ramadan on asunut kaupungissa, jossa puhuttiin neljää kieltä, eri uskontokunnat kunnioittivat toisiaan ja siellä oli töissä paljon ulkomaalaisia. Tämä on helpottanut hänen asettumistaan Suomeen, mutta ”alussa ei tietenkään ollut helppoa”.

Monikielisen ohjauksen tiimillä on monta roolia, laajasti osaamista ja suuri sydän

Monikielinen ohjaus on palvelu, jossa maahanmuuttajat saavat neuvontaa omalla kielellään.

Monikielistä sosiaalipalveluiden ohjausta antavat Zaheda Majeed Ramadan, Elia Zolfaghar ja Nasir Jamac. Tiimin kielivalikoimaan kuuluvat arabia, dari, persia, somali, kurdi ja turkmeeni. 

– On todella tärkeää, että meidän asiakkaamme pystyvät keskustelemaan asioista omalla kielellään. Vaikka asiakas osaisi jo hiukan suomea, hän voi epäröidä sen käyttämistä – ehtiikö ja pystyykö kertomaan varmasti kaiken tarpeellisen, Jamac kertoo.

– Meidän taas on tärkeää tunnistaa asiakas. Millainen ja millä tasolla hän on, mitä vielä puuttuu: miten me voimme kehittää häntä, Majeed Ramadan sanoo.

Tiimin ohjauksessa käy uusia tulijoita, kiintiöpakolaisia ja turvapaikanhakijoita sekä jo pitempään Suomessa asuneita. Majeed Ramadan korostaa, että neuvonta on avoinna kaikille ja kaikenlaisissa asioissa, tiimi ohjaa tarvittaessa eteenpäin. Maahanmuuttajan kotoutumisen kannalta oikeaan aikaan ja joustavasti annettu ohjaus on aivan oleellista.

– Meille tuleminen on kätevää. Neuvonta-aikoina voi tulla ilman ajanvarausta suoraan asioimaan, Zolfaghar sanoo.

Hyötyjinä asiakas ja yhteiskunta

Monikielinen ohjaus on merkittävä tuki asiakkaille ja toisaalta myös Tampereen kaupungin palveluille. Kun asiakas saa neuvontaa suoraan omalla kielellään, säästyy niin aikaa kuin kaupungin ja yhteiskunnan varoja. 

Asiakkaat tulevat omakielisten ohjaajien puheille tyypillisesti esimerkiksi silloin, kun he ovat saaneet kirjallisen ohjeen, laskun, tiedon ajanvarauksesta, lasten kouluasioita koskevan kirjeen tai muun tärkeän tiedotteen – suomeksi. Jos omat suomen taidot eivät vielä riitä, omakielinen ohjaaja auttaa: kertoo mistä on kyse ja miten tulee toimia.

– Jos asiakas on esimerkiksi odottanut pääsyä erikoislääkärille kuukausien ajan, mutta ei kielimuurin takia osaa mennä sinne, edessä on uusi odotus. Aika jää käyttämättä ja perumattomasta ajasta tulee kuluja, Jamac sanoo.

– Meillä voidaan myös varmistaa, mikä on esimerkiksi asiakkaan oma osuus vuokrasta, kun asiakas antaa meille suomenkieliset päätöspaperinsa. Näin ei pääse syntymään tietämättömyydestä johtuvia vuokrarästejä, Zolfaghar kertoo.
 

Monikielinen neuvoja istuu huoneen perällä ja edessä on hänen asiakkaansa selin istumassa.
Elia Zolfaghar toteaa, että kun ihminen on vasta tullut Suomeen, on luonnollista, että hänellä on paljon kysyttävää siitä, miten elämä uudessa maassa käytännössä järjestyy. Niinpä monikielinen ohjaus on mukana monenlaisissa elämäntilanteissa.

Korona aiheutti haasteita myös monikielisessä ohjauksessa. Etätyö ei olisi omakielisessä neuvonnassa työn luonteen takia onnistunut, joten asiakkaita tavattiin kasvokkain läpi koko korona-ajan kaikkia varotoimia noudattaen.

Tiimin osaaminen on monipuolista

Majeed Ramadan kuvailee omakielistä ohjaajaa niin kokemusasiantuntijaksi, tulkiksi, opettajaksi kuin neuvojaksi – kaikki tämä samassa persoonassa. Jamac käyttää sanaa ’monikorttiohjaaja’ kuvaamaan työn monipuolisuutta.

– Me hoidamme esimerkiksi monia Kelaan tai Migriin liittyviä asioita sen sijaan, että asiakkaan pitäisi varata niitä varten tulkki ja aika sosiaalityöntekijälle. Olemme tärkeitä välikappaleita viranomaisten ja asiakkaan välillä, Zolfaghar kertoo.

Ohjaajien pitää tuntea hyvin Suomen sosiaaliturvajärjestelmä, lukuisat palvelut ja viranomaiskäytännöt, jotta he pystyvät ohjaamaan asiakkaansa oikeaan suuntaan.

– Meillä pitää olla suuri sydän ja isot aivot, kun teemme tätä työtä! Jaksamista ja tarkkuutta myös, Majeed Ramadan tiivistää.
 

Monikielinen neuvoja poseeraa metalliportaissa.
Zaheda Majeed Ramadan sanoo, että maahanmuuttajilla on kaikilla omat traumansa, koska he ovat joutuneet lähtemään omasta maastaan. Riippuu ihmisestä, onko se eteenpäin vievä vai hidastava voima uuteen ympäristöön sopeutumisessa.
Teksti: Päivi Stenroos
Kuvat: Laura Happo
Jaa sosiaalisessa mediassa