Artikkeli
21.6.2022 15.24
Yksi nainen ja kaksi miestä istuu toimistossa. Yksi heistä käyttää tietokonetta ja muut seuraavat työskentelyä

Jatkuva opiskelu on tullut jäädäkseen

Pienten ja aloittelevien yritysten on tärkeää päästä mukaan verkostoihin, sanoo tamperelaisen Mind Me Solutions Oy:n Mona Räsänen.

Tampereella pari vuotta sitten aloittanut Mind Me Solutions tietää paljon pienen ja aloittelevan yrityksen kasvukivuista. Valmennus- ja koulutusalan yrityksen toinen perustaja ja työntekijä Mona Räsänen kertoo, että Tampereen kaupungin Ennakointia ja osuvia ratkaisuja työvoiman saatavuuteen -hanke opetti paljon ja avasi aloittelevalle yritykselle elintärkeitä verkostoja.

– Meille pienenä ja nuorena yrityksenä oli valtavan tärkeää jo se, että saimme Tampereen kaupungin mukaan omiin verkostoihimme ja jalan ovenväliin. Ja kyllä sieltä lopulta ihan kauppaakin tuli, Räsänen toteaa.

Myös oppimisen kannalta mukaan hankkeeseen pääseminen oli Räsäsen mukaan valtavan hyödyllinen tilaisuus. 

– Hankkeessa mukana oleminen lisäsi tulevaisuuden ja tulevaisuuden yhteiskunnallisten trendien analysoimisen taitoa. Kun kaikkea sitä tietoa on joku asiantuntija jo valmiiksi siivilöinyt ja viipaloinut tarjoiltavaksi, niin se on sekä ajan että rahan säästöä.

Räsänen muistuttaa, että oppimisen hyödyt ylipäätään näkyvät vasta pitkän aikavälin kuluessa. 

– Se, että opittu asia etenee ajattelusta tekemiseksi, kestää yleensä jonkin aikaa. Mutta lyhyemmän aikavälin hyötyihin meille yrityksenä lukeutui se, että pääsimme tekemään yhteistyötä tällaisen hankkeen kanssa. Varsinkin dataan ja numeroihin sekä aloitteleviin ja lopetteleviin yrityksiin liittyvät asiat olivat sellaisia, ettei sen tiedon äärelle olisi meillä ollut pääsyä ilman tätä hanketta.

Yhteiskuntaluokkien väliset kuilut huolestuttavat

Räsänen jää pohtimaan pitkäksi aikaa, kun häneltä kysyy, tarvitseeko yrittäjyyden tulevaisuudesta Pirkanmaalla olla varsinaisesti huolissaan, ainakaan verrattuna moneen muuhun toimialaan. 

Ainakin mielikuvissa yrittäjyyden ympärillä käy jatkuva ”pöhinä”. Vaikkei Slush-tapahtumaa järjestetä Tampereella, niin sama startup -yrittäjyyden kaiku kimpoilee myös pienyrityskeskittymiksi muuttuneiden entisten tamperelaisten tehdaskiinteistöjen seinillä. Myös Räsäsen oma Mind Me Solutions -yritys on osa samaa maailmanlaajuista trendiä.

– Yrittäjyyteen liittyvä pöhinä tavoittaa vain osan ihmisistä ja koskettaa lopulta vain harvoja ja valittuja. Varsinkin some-kuplien kautta katseltuna yrittäjyys näyttäytyy paljon ruusuisempana ja helpommalta hommalta kuin se oikeasti on. Eniten minua huolestuttaa eri ihmisryhmien ja yhteiskuntaluokkien toisiaan erottavat kuilut. Yrittäjyydessä yksi tavoite pitäisikin olla näiden kuilujen kaventaminen.

Räsänen kokee, että yrittäjyyteen liittyy myös tietty demokraattinen ulottuvuus – maantieteellisestä sijainnista riippumatta. Tämä pätee tietenkin myös Pirkanmaahan. Tiettyyn rajaan asti digitaalisuus mahdollistaa kaikille tasavertaiset mahdollisuudet.  

Räsänen miettii hetken ja jatkaa ammattikouluttajalle ominaiseen tapaan metaforalla.

– Tilanne on vähän niin kuin aloittava yrittäjä olisi metsän reunassa katselemassa useita eri polkuja. Hän, joka ei tunne polkuja, ei tiedä mikä niistä vie siihen päätepisteeseen, joka olisi omien tavoitteiden kannalta olennainen, eli se menestykseen johtava. Mikäli aloittava yrittäjä ensinnäkin tuntee itsensä ja tavoitteensa sekä toisekseen tuntee jonkun, joka tuntee tuon kyseisen metsän ja sen polut, pääsee aloittava yrittäjä todennäköisesti nopeammin oikealle polulle. Jos ei ole sitä tyyppiä keneltä kysyä apua, niin se on aika arpapeliä, viekö summanmutikassa omin päin valittu polku menestykseen vai mönkään.

Räsänen toteaa, että tilanne voi olla tällainen varsinkin jos on yksi niistä monista, joilla ei vielä ole omia ammatillisia verkostoja. Hän kertoo olleensa itse vastaavassa tilanteessa kymmenen vuotta sitten. 

– Olin 17-vuotias, muuttanut Tampereelle, enkä vielä tuntenut oikeastaan ketään. Kymmenen vuotta olen rakentanut yhteyksiä. Verkostojen kasvu on ollut pääosin eksponentiaalista. Ensin ei tapahtunut mitään, viimeisen viiden vuoden aikana onkin sitten tapahtunut todella paljon. Tämän oman kokemukseni perusteella uskallan sanoa, että periaatteessa kaikilla on teoriassa samat mahdollisuudet, paino sanalla teoriassa. Sillä minusta tuntuu, että omalla polulla oli mukana myös sattumia, jotka mahdollistivat suotuisan suunnan. Yksin en olisi päässyt tähän asti.

Räsänen löysi oman polkunsa, ”sen, mitä oli järkevää lähteä kulkemaan”, opinahjossaan Tampereen ammattikorkeakoulun Proakatemia-yksikössä. Hän kertoo saaneensa siellä tarvitsemaansa opetusta ja opastusta: koulu kaivoi hänestä esiin sen, mitä hän todella elämältä halusi, auttoi Räsästä oivaltamaan asian. 

– Proakatemiassa siinä päivittäisessä tekemisessä oli niin paljon pieniä työelämään valmistavia asioita, että siellä ikään kuin kasvoi nopeasti valmiuteen työllistää itse itsensä. Koulu opetti itsenäiseen ajatteluun eli oppimaan, reflektoimaan ja sietämään epävarmuutta sekä toimimaan verkostoissa.

Pandemian aiheuttama lama vaivaa yhä yrittäjyyttä

Akuuteimmat haasteet pienyrittäjyydessä kohdistuvat tällä hetkellä Räsäsen mukaan pandemian aiheuttamasta horroksesta toipumiseen. Pienet ja varsinkin aloittelevat yritykset ovat eri tilanteessa kuin isot ja etabloituneet toimijat. Pandemian kaltainen kampitus kohdistuu varsinkin aloitteleviin asiantuntijayrityksiin.

– Asiantuntijamaineen saavuttaminen kestää alasta riippumatta kauan. Se kestää kauemmin kuin starttirahakausi. Esimerkiksi minulla ja yrittäjäkumppanillani ei ollut muuta rahoitusta kuin starttiraha, kun lähdimme tekemään. Jos ei ole historiaa yrittäjänä, on vaikeaa vakuuttaa, että ollaan osaavia tekijöitä. Sitkeys on kaikkein tärkeintä, se, että pääsee verkostoihin ja saa oikeita asiakkuuksia, jotka vievät eteenpäin. Se ei ole helppoa ja vie aikaa paljon. Tulosta ei välttämättä tule heti, vaikka tekemistä olisikin paljon,

Räsäsen mukaan verkostoitumistapahtumat ovat tärkeitä, ja niistä olisi tärkeää muotoilla sellaisia, että ’samalla tasolla’ olevat yritykset löytäisivät helposti toisensa. Suuret ja pienet yritykset saavat harvoin synnytettyä toimivaa yhteistoimintaa aikaan ainakaan heti. Kasvua ruokkiva yhteistyö tapahtuu useimmiten sellaisten yritysten kesken, jotka ovat sekä toiminnan kokoluokan että tekemisen hengen osalta samalla tasolla.

Räsänen antaa esimerkin omasta kahden hengen yrityksensä arjesta.

– Teimme alle kymmenen hengen markkinointitoimistolle tiimiytymispäivän, jossa todella saimme porukan fiiliksen ylös ja ihmiset tutustumaan toisiinsa. Meitä on valmennusfirmassa kaksi työntekijää ja heitä oli kymmenen, ja se toimi. Olemme valmentaneet myös noin 1000 henkeä työllistäviä organisaatioita. Tällaisissa tapauksissa olemme onnistuneet parhaiten, kun 5-20 hengen tiimit ovat voineet itsenäisesti päättää tarpeisiinsa sopivan palveluntarjoajan ja valitsevat meidät.

Ennakointihankkeen tulisi jatkua jossain muodossa

Ennakointia ja osuvia ratkaisuja työvoiman saatavuuteen -hankkeen johtopäätelmät Räsänen näkee realistisina ja oikeansuuntaisina. Hän myös toivoo, että hanke saisi jatkoa, jotta loppuraportissa esiin tulevia kiteytyksiä ja toimenpiteitä päästäisiin toteuttamaan kaikkien viiden mukana olleen toimialan arjessa.

– Ainoa syy siihen, miksi nämä asiat eivät edistyisi, olisi se, ettei tätä projektia johdettaisi riittävällä intensiteetillä eteenpäin. Jotenkin tämän hankkeen tulisi jatkua, koska eivät nämä asiat itsestäänkään loksahda sille mallille kuin loppuraportin osaamisvisioissa esitetään.

Räsäsellä on esittää konkreettinen idea, kuinka hanketta voisi yrittää jatkaa niin, että loppuraporttiin kirjattuja toimenpide-ehdotuksia voisi saattaa edelleen käytännön tasolle. Räsäsen idea on, että kaikkia resursseja ei kannata kiinnittää samaan aikaan kaikkiin viiteen toimialaan ja niiden kaikkiin eri kipupisteisiin. Sellainen ponnistus hajoaa helposti hauleina taivaalle. Sen sijaan voisi määritellä kolme akuuteinta toimialaa – ja laittaa hankkeen seuraavassa vaiheessa kaikki paukut niihin.

Räsänen sanoo, että Ennakointia ja osuvia ratkaisuja työvoiman saatavuuteen -hanke toi esiin ja kiteytti sellaisia ”kattoteemoja”, jotka auttavat karsimaan vaihtoehtojen määrästä olennaisimmat kysymykset. Näiden kysymysten parissa hankkeen tulisi jatkua. 

– Pitäisi päättää, mitkä ovat ne kolme toimialaa, joita edistämällä edesautetaan tehokkaimmin muidenkin toimialojen tavoitteita ja kokonaisvaltaista alueen kehittämistä? Uskon, että jos ei tämän hankkeen jatkoon kukaan sijoita rahaa, tullaan lopulta menettämään enemmän rahaa ja mahdollisuuksia. Jokaisesta toimialasta voisi siis tehdä ihan oman hankkeensa ilmenevien tarpeiden mukaan. Uskon, että onnistumisen mahdollisuudet olisivat paremmat, jos hanketta jatkettaisiin siivilöidysti. Kaikkea ei ole mahdollista tehdä samaan aikaan, jos ja kun rahoitusta on rajoitettu määrä liikkeellä.

Teksti: Mikko Aaltonen, Jenga Markkinointiviestintä Oy
Kuvat: Laura Vanzo
Jaa sosiaalisessa mediassa