Pökhölminpuisto ja Kerttupiiankuja – Tampereen nimet kertovat tarinoita

Aleksandra Siltasen puisto on nimetty Tampellan tehtaassa työskennelleen kutojan ja kirjurin mukaan.

Tampere kasvaa hyvää vauhtia, ja koko ajan rakennetaan uusia alueita: katuja, aukioita, puistoja ja muita kohteita. Niistä jokaiselle pitää antaa nimi, ja kaikki nimet käsittelee kaupungin kadunnimitoimikunta.

Suurin osa tamperelaisen nimistön suunnittelusta saa alkunsa, kun kaavoittaja luonnostelee uuden asemakaavan ja siihen nimettävät kohteet. Sen jälkeen luonnos siirtyy kaavoitusarkkitehti Dani Kulonpäälle, joka hoitaa muiden tehtäviensä ohella nimistön valmistelua.

Kulonpää aloittaa pohdintansa yleensä perehtymällä kaava-alueen historiaan ja vanhoihin kartta-aineistoihin. Historiallisia nimiä on kerätty myös Oskari-karttapalveluun. Näitä lähteitä penkomalla löytyy usein alueen perinteistä nimistöä, jota voi hyödyntää.

– Monesti nimistöllä halutaankin välittää jotain alueen historiaan liittyviä asioita. Jos vanhaa nimistöä ei ole riittävästi, voidaan miettiä muita teemoja, esimerkkinä vaikka Nobel-kirjailijoiden mukaan nimetyt kadut Vuoreksessa, Kulonpää kertoo.

Lucia ja Kerttu, Aasia ja Oseania

Kun Kaarilaan tuleva Hyhkynlaakson asuinalue oli nimeämisvaiheessa, työn pohjaksi selvitettiin alueella eläneiden henkilöiden nimiä. 1500-luvulta löytyi maininta Lucia Juhantyttärestä, jonka mukaan nimetään puisto. Kerttu Matintytär lähettää tervehdyksensä 1600-luvulta, kun hänen mukaansa saa nimensä Kerttupiiankuja.

Hervannan pohjoisosan uusilla nimillä on toisenlainen tarina. Kun Hervantaa aikanaan rakennettiin, katuja nimettiin pohjoispirkanmaalaisten paikkakuntien mukaan. Ajatuksena lienee ollut, että näiltä alueilta muuttajat voisivat tuntea olonsa kotoisammaksi.

– Nykyään Hervantaan muutetaan eri puolilta maailmaa, joten perinne jatkuu uusissa nimissä. Tällä kertaa teemana ovat maanosat, kuten Aasia, Afrikka, Eurooppa ja Oseania.

Aleksanterinkadun kulma.
Aleksanterinkatu nimettiin vuonna 1877, kun alue liitettiin Tampereen kaupunkiin. Myöhemmin pohdittiin, olisiko paikallaan muuttaa Venäjän keisarin mukaan annettu nimi, mutta päädyttiin sen säilyttämiseen. (Lähde: Wikipedia)

Vaihtelua etsitään muun muassa nimien loppuosista. Pieni katu kierähtää kätevästi kujaksi tai raitiksi, viheralue voi olla maastonmuotojen mukaan rinne, penger tai parras. Hankalasti hahmotettavia osoitteita pyritään välttämään.

– Jos esimerkiksi historiallisessa aineistossa on houkuttelevia, mutta vaikeita nimiä, niitä voidaan antaa puistoille tai kevyenliikenteenväylille. Näin ne eivät päädy kenenkään osoitteiksi, Kulonpää sanoo.

Asiantuntemuksen voimaa

Tampereen kadunnimitoimikunta saa yleensä eteensä melko valmiita nimiesityksiä. Toimikunnalla on valmisteleva työjaosto, johon kuuluu asiantuntijajäsenenä Jouko Seppänen, eläkkeellä oleva kaupungin pitkäaikainen projektiarkkitehti. Hän oli myös Kulonpään edeltäjä kadunnimitoimikunnan valmistelijana kesään 2018 asti.

– Joukolla on nimistöön usein hyviä näkökulmia, ja hän valmistelee edelleen osan nimistöasioista, Kulonpää toteaa.

Kadunnimitoimikunta voi päästä valitsemaan nimen esimerkiksi kolmesta tasavahvasta vaihtoehdosta, ellei sitten yksi nimi ole ylitse muiden jo valmistelussa. Kulonpää pitää myös tärkeänä, että kaikkiin päätöksiin kirjataan perustelut.

Kadunnimitoimikunta tapaa keskustella päätettävistä asioista niin pitkään, että pääsee yhteisymmärrykseen. Kulonpää kiittää toimikunnan hyvää henkeä ja leppoisaa ilmapiiriä – nimeämiset otetaan vakavasti, mutta ei ryppyotsaisesti.

Kun asemakaavaehdotus asetetaan nähtäville, nimet ovat siinä jo mukana, jotta kuka tahansa voi ottaa niihin kantaa. Nimistöön ei kuitenkaan kovin usein tule mielipiteitä.

Nimiä voi ehdottaa, perustelut tarvitaan

Vaikka valtaosa uusista nimistä kehitellään asemakaavoihin, on muitakin tapoja saada haluamansa nimi Tampereen kartalle. Aloitteita voi tehdä kuka tahansa tamperelainen. Asukkailta tulee silloin tällöin ehdotuksia esimerkiksi henkilön mukaan nimeämisestä. Tällöin valmistelija selvittää, olisiko jossain vireillä olevassa asemakaavassa sopivaa kohdetta vai jätetäänkö ehdotus hautumaan.

– Joskus kuntalaisilta tulee toiveita, että jokin katu tai kadun osa pitäisi nimetä uudelleen. Perustelun pitää tässä tapauksessa olla superhyvä, koska siinä muuttuvat silloin kadun varrella asuvien osoitteetkin.

Dani katsoo kameraa ja taustalla talvinen Tampere.
Kaavoitusarkkitehti Dani Kulonpää on aina ollut kiinnostunut historiasta ja maantieteestä, joten kadunnimitoimikunnan valmistelijan tehtävä on hänelle mieluisa.

Teiskon ja Aitolahden teiden nimet ovat oma erityinen tapauksensa Tampereella. Sääntönä on, että jos tietylle tienhaaralle tulee järjestyksessään neljäs osoitekohde, kyseinen tie tarvitsee oman nimen. Tässä yhteydessä kiinteistönomistajilta kysytään nimiehdotuksia, ja Kulonpään mukaan ideat ovat yleensä hyviä ja käyttökelpoisia.

Entä otsikossa mainittu Pökhölmi? Se on yksi Lamminpään kaupunginosan lempinimistä, edelleen ainakin monien paikallisten tuntema. Nyt se on kierrätetty puiston nimeksi.

Teksti: Päivi Stenroos
Kuvat: Hanna Leppänen ja Veli-Matti Lahdenniemi
Jaa sosiaalisessa mediassa