Tähtikadun tarina
Tampereen musiikkikenttä on millä tahansa mittapuulla poikkeuksellisen aktiivinen ja monipuolinen. Tampereella järjestetään vuosittain useita kymmeniä musiikkifestivaaleja ja väkilukuun suhteutettuna eniten livekeikkoja Suomessa. Aktiivisia keikkapaikkoja on noin 20, levy-yhtiöitä saman verran. Tampere Filharmonia on klassisen musiikin pohjoinen kruununjalokivi, ja skaalan toisessa ääripäässä kaupungin typerryttävän laaja ja tasokas underground-skene tuottaa omaehtoisia helmiä äärimetallista elektroon. Tamperelaisten musiikkialan pioneerien vuonna 1989 synnyttämä Music x Media on Pohjoismaiden merkittävin musiikkialan ammattilaistapahtuma.
Siinä missä Helsinki on suomalaisen musiikkiteollisuuden kaupallinen keskus, Tampere on sen henkinen koti ja sulatusuuni: paikka jossa agraarinen rillumarei ja urbaani syke yhdistyivät maanläheiseksi, konstailemattomaksi, tinkimättömäksi ja perin juurin suomalaiseksi populaarimusiikiksi.
Samaan aikaan kun tuotantokustannusten nousu ja energiakriisit alkoivat 1970-luvun mittaan nakertaa perinteisten teollisuudenalojen elinmahdollisuuksia, 1960-luvun opiskelijaliikehdintä, sensuurin ja alkoholipolitiikan löyheneminen ja etenkin yhtenäiskulttuurin ja suurten musiikkitalojen vallan mureneminen 1970-luvun vaihteessa synnyttivät vastakulttuurin ja Tampereen nykyisen populaarimusiikkikentän.
Suomalaisten keikkapaikkojen klassikkoihin lukeutuva Ylioppilastalo avautui nykymuotoisena vuonna 1969. Vuonna 1971 Tapio Korjus perusti Tampereelle ohjelmatoimiston, josta myöhemmin kehittyi Rockadillo Records. Vuonna 1972 alkoi ilmestyä Musa-lehti ja kolme vuotta myöhemmin Soundi ja Pahkasika. Epe Heleniuksen vuonna 1972 avaama Epe’s oli ensimmäinen pääasiassa rockia myyvä suomalainen levykauppa, ja vuonna 1977 Helenius perusti legendaarisen Poko Rekordsin. Tampereen matka Suomen musiikkielämän kiintotähdeksi oli alkanut.
Tullin alue symboloi kenties parhaiten Tampereen muutosta teollisuuskaupungista kulttuurikaupungiksi. 1970-luvulla alkanut Tullin alueen rakennusten ja kaavojen käyttötarkoitusten muutos liike- ja toimistorakennuksien suuntaan oli ensimmäinen paikallinen konkreettinen ilmentymä muutoksesta jälkiteolliseen aikaan. 1980-luvun loppua kohti alueen muutosvauhti kiihtyi entisestään. Tampere-talo vihittiin käyttöön vuonna 1990. Tullin alueen kulttuuripainotusta vahvisti tullikamarin ja pakkahuoneen muutos kulttuurikeskukseksi vuonna 1988. Maantuotteen vanha mylly muutettiin kulttuuri- ja ravintolatila Telakaksi vuonna 1996.
(Lähde: Analyysiraportti: Tullin alueen yleissuunnitelma 22.2.2016)
