Vieraslajien torjunta
Ajankohtaista
Lupiinitalkoita kesäkuussa
Ti 2.6. Ruotulan Pekanpuisto klo 13-15
Ti 9.6. Epilänharju klo 13-15
Ti 16.6. Rukkamäki klo 13-15
Kasvien musta lista
Lista haitallisista sekä muista herkästi leviävistä vieraslajeista löytyy Vieraslajit.fi-sivustolta.
Säästä luontoa ja rahaa, älä istuta listalla olevia kasveja puutarhaasi.
Älä vie puutarhajätettä viheralueille ja levitä vieraslajeja
Muistathan, että puutarhajätettä ei saa viedä oman pihan ulkopuolelle. Harmittomalta vaikuttavan haravointijätteen mukana saattaa levitä vierasperäisen kasvin siemeniä tai esimerkiksi espanjansiruetanan munia ympäristöön. Ympäristöön levinneen vieraslajin torjunta vaatii kaupungilta ja asukkailta vaivannäköä ja resursseja. Jos roskaaja tulee viranomaisten tietoon, hänet velvoitetaan siivoamaan jätteet tai maksamaan siivouskulut.
Mikä on vieraslaji?
Vieraslajeiksi kutsutaan sellaisia eläin- ja kasvilajeja, jotka ovat levinneet luontaisilta levinneisyysalueiltaan ihmisen mukana uusille alueille joko tahallisesti tai tahattomasti. Jotkut vieraslajit kykenevät sopeutumaan uuteen elinympäristöön ja lisääntymään tehokkaasti, mistä saattaa aiheutua erityisen suurta vahinkoa alkuperäislajistolle ja ekosysteemeille. Ekologisten haittojen ohella vieraslajit voivat aiheuttaa terveydellisiä, taloudellisia ja esteettisiä ongelmia sekä hankaloittaa luonnon virkistyskäyttöä.
Esimerkiksi jotkin vieraslajikasvit leviävät nopeasti ja voivat tukahduttaa alleen muun kasvillisuuden. Tämän seurauksena kotoperäisestä kasvilajistosta riippuvaiset hyönteiset katoavat, mikä taas vaikuttaa niistä riippuvaisiin eläimiin. Esimerkkinä tällaisesta kasvista on komealupiini, joka ei kelpaa perhosille ravintokasviksi. Lisäksi sen siitepöly sisältää myrkyllistä alkaloidia, joka voi haitata kimalaisten lisääntymistä.
Lainsäädäntö ja torjuntavastuu
Vieraslajilain (1709/2015) mukaan vierasperäistä lajia ei saa päästää leviämään ympäristöön. EU:n vieraslajiluettelossa ja kansallisessa vieraslajiluettelossa on säädetty haitalliset vieraslajit, joita koskee lisäksi kasvatuskielto. Kasvattamiseksi tulkitaan se, että vieraslaji kasvaa kiinteistöllä, joka on omistajansa tai haltijansa jatkuvassa käytössä ja hoidossa. Haitallisia vieraslajeja ei myöskään saa tuoda maahan, myydä tai muuten luovuttaa. Haitalliset vieraslajit on myös kohtuullisin toimenpitein pyrittävä hävittämään tai niiden leviämistä on rajoitettava. On syytä huomioida, että kasvien siemenet leviävät herkästi pitkiäkin matkoja lintujen mukana.
Haitallisten vieraslajien torjuntavastuu on kiinteistön omistajalla tai haltijalla. Eli kaupunki voi torjua vieraslajeja hallinnoimiltaan maa-alueilta, mutta kaupungilta vuokratut tontit ja maa-alueet kuuluvat vuokralaisen huolenpidon piiriin. ELY-keskus toimii vieraslajilakia valvovana viranomaisena, joka voi sakon uhalla määrätä kiinteistön omistajan hävittämään vieraslajin esiintymän.
Haitallisia vieraslajeja ovat muun muassa jättiputket, jättipalsami, kurtturuusu, komealupiini ja jättitattaret. Muita vieraslajeja ovat esimerkiksi terttuselja ja etelänruttojuuri. Ajantasaiset lajilistat löytyvät vieraslajit.fi -verkkosivustolta.
Kaupungin tekemä vieraslajitorjunta
Tampereen kaupunki torjuu alueiltaan pääasiallisesti haitallisia vieraslajeja. Jättiputkia torjutaan yleisiltä katu- ja puistoalueilta sekä luonnonsuojelualueilta. Jättipalsamia, jättitattaria ja komealupiinia torjutaan ensisijaisesti luonnonsuojelualueilta ja muilta arvokkailta luontokohteilta. Kurtturuusujen torjunnat on aloitettu rannoilta, mutta torjuntakohteina on myös muita yleisiä alueita. Haitallisia vieraspetoja, minkkiä ja supikoiraa, torjutaan etenkin linnustoltaan arvokkailta kohteilta. Espanjansiruetanaa ja mustapääetanaa torjutaan muun muassa etanakävelyillä.
Tampereen kaupunki pyrkii ennaltaehkäisemään vieraslajien leviämistä esimerkiksi kasvivalintojen avulla. Kaupungin uusissa istutuksissa ei pääasiallisesti käytetä vieraslajit.fi-sivustolla listattuja lajeja. Vieraslajit.fi sivustolla listattujen vieraslajien lisäksi myös tarhakurtturuusun lajikkeista vältetään runsaasti kiulukoita tekeviä lajikkeita. Välttämällä näitä kasveja voidaan tulevaisuudessa mahdollisesti säästää vieraslajikasvien torjuntakustannuksissa.
Asukkaiden tekemä vieraslajitorjunta
Vieraslajien torjuntaan tarvitaan myös asukkaiden ja erilaisten yhdistysten ja seurojen apua. Tampereen kaupunki kannustaakin asukkaita ja yhdistyksiä osallistumaan vieraslajitalkoisiin sekä järjestämään niitä. Laaja-alaisella yhteistyöllä vieraslajien torjunta on tehokkaimmillaan ja vieraslajien leviäminen on mahdollista pysäyttää.
Kun haluat torjua vieraslajeja kaupungin hallinnoimilta maa-alueilta, varmistuthan aina, että kyseessä on varmasti vieraslaji. Ohjeita tunnistamiseen löydät esimerkiksi vieraslajit.fi sivustolta, sieltä löytyy myös lajikohtaiset torjuntaohjeet.
Kaupungin tekemästä vieraslajitalkoilijan oppaasta löytyy myös torjuntaohjeita yleisimmille vieraslajeille. Vieraslajien kitkentään tai kaivamiseen tarvitaan aina alueen maanomistajan tai haltijan lupa. Vieraslajikasvien kukintoja, esimerkiksi komealupiinin kukintoja, voi sen sijaan jokaisenoikeuden perusteella kerätä kaupungin yleisiltä alueilta.
Kun haluat talkoilla jättipalsamin tai espanjansiruetanoiden parissa
Jättipalsamin ja espanjansiruetanoiden omatoimitalkoita varten kaupunki on merkinnyt karttaan alueet (sinisellä värjätyt alueet), joille voit mennä itsenäisesti talkoilemaan, kunhan ilmoitat talkoista Vieraslajitalkoot 2026 -lomakkeella.
Huomioithan, että kartalla olevaan alueeseen ei kuulu muun muassa luonnonsuojelualueet, sillä niille tarvitaan erillinen lupa Lupa- ja valvontavirastosta.
Teknisistä syistä johtuen talkooalueessa voi olla yksityisiä tai rakenteilla olevia alueita. Älä mene näille alueille talkoilemaan. Älä myöskään talkoile paikoissa (esimerkiksi tiealueilla), joissa se ei ole turvallista, vaikka ne olisi merkitty karttaan. Rautatiealueelle, moottori- ja moottoriliikenneteille tai muille kaksiajorataisille teille meno on turvallisuussyistä kokonaan kielletty eli tällaisilta alueilta ei voi kerätä eikä torjua vieraslajeja.
Voit ilmoittaa yhdellä kertaa koko kesän talkoot ja kaikki kesän vieraslajitalkoopaikkasi. Talkootoiminnan voit aloitta heti ilmoituksen tehtyäsi.
Ohje jättipalsamin omatoimitalkoiluun:
- Torju vain, jos olet varma, että kyseessä on haitallinen vieraslaji jättipalsami. Älä sekoita kasvia kotoperäiseen lehtopalsamiin.
- Mikäli havaitset lintujen pesintää, älä mene alueelle kitkemään.
- Jättipalsamit kitketään käsin maasta juurineen. Jätä kasvi kompostoitumaan kitkentäpaikalle, murskaa varret juurten yläpuolelta tallomalla tai taittamalla käsissä, riippuen kasvin koosta. Tee pieniä kasoja, älä kuljeta kitkentäjätettä. Älä jätä kitkentäjätettä uomien varsille niin, että se voi lähteä virtaavan veden mukaan. Tarvittaessa säkitä kitkentäjäte ja sovi etukäteen kaupungin kanssa sen noudosta ottamalla yhteyttä [email protected].
- Torjuntatoimet tulee toistaa muutaman kerran kasvukaudessa.
- Aloita torjunta ennen kukintaa ja siementen kypsymistä. Tärkeintä on estää uusien siementen syntyminen.
- Mikäli sinkoilevia siemeniä on jo muodostunut älä koske kasveihin, koska vaarana on, että siemenet leviävät vaatteiden ja jalkineiden mukana uusille alueille.
Ohje espanjansiruetanan omatoimitalkoiluun
- Torju vain, jos olet varma, että kyseessä on haitallinen vieraslaji espanjansiruetana
- Poista espanjansiruetanat keräämällä, keräämisen apuna voi käyttää esimerkiksi pihtejä. Käsitellessäsi etanoita käytä kertakäyttökäsineitä infektioriskin (listeria, E.coli) vuoksi.
- Espanjansiruetanoiden keräys on parasta aloittaa heti keväällä. Varhainen torjunta vähentää loppukesän kantaa. Espanjansiruetanat liikkuvat eniten sateisella ja kostealla säällä.
- Espanjansiruetanan tehokkaita ja suositeltavia lopetustapoja ovat esim. etanan pään leikkaaminen saksilla sarvien välistä pitkittäin, jolloin pään hermorengas menee poikki tai etanoiden päälle voi kaataa runsaasti (vähintään kaksinkertainen määrä) kiehuvaa vettä.
- Kuolleet etanat tulee sulkea roskapussiin ja toimittaa sekajätteeseen.
Kun haluat talkoilla jonkin muun vieraslajin kuin jättipalsamin tai espanjansiruetanan parissa
Muiden vieraslajien osalta, jos vieraslajiesiintymä on kaupungin hallitsemalla maa-alueella ja haluat esimerkiksi kitkeä tai kaivaa esiintymän pois, täytä Vieraslajitalkoot 2026 lomake. Lupa myönnetään lomakkeen tietojen perusteella. Luvan käsittelyaika on noin neljä viikkoa. Lupa lähetetään hakijalle sähköpostilla. Toiminnan voi aloittaa vasta, kun lupa on saatu. Lupa voidaan myöntää maksimissaan kuudelle kuukaudelle.
Lupalomakkeen täyttö on tärkeää siitäkin syystä, että kaupunki voi varmistaa kiinteistön omistajan tai haltijan. Lomakkeen tietojen avulla voidaan myös tarkistaa, onko kyseisellä alueella erityisiä luontoarvoja, jotka tulisi ottaa huomioon esimerkiksi silloin, jos torjuntamenetelmäksi valikoituu kaivaminen.
Kun talkoita järjestetään kaupungin hallinnoimilla alueella, kaupunki huolehtii tarvittaessa jätteenkuljetuksesta sekä tarjoaa jätesäkkejä ja talkoovälineitä lainaksi. Yhteydenotot [email protected]
Omatoimitalkoot eivät ole kaupungin järjestämiä talkoita, joten huolehdithan itse vakuutuksista.
Tampereen kaupungin alueella muun muassa järjestöt ja yhdistykset järjestävät vieraslajitalkoita. Tampereen tapahtumakalenterista voit etsiä sinulle sopivia vieraslajitalkoita tai ehdottaa omaa tapahtumaa tapahtumakalenteriin.
Vinkkejä vieraslajien torjuntaan omalla pihalla
Omalla pihalla vieraslajikasveja torjuessa kannattaa selvittää, miten kasvi leviää. Siemenlevitteisistä kasveista kannattaa poistaa kukinnot ennen siementen kehittymistä. Suosi kasvien kanssa mekaanista torjuntaa, kuten kitkentää, niittämistä, peittämistä tai kaivamista. Tarkat ajantasaiset vieraslajien lajikohtaiset torjuntaohjeet löytyvä vieraslajit.fi sivustolta.
Vieraslajitorjunnassa tulee ennaltaehkäistä jätteen syntyä. Jätemäärään voidaan vaikuttaa esimerkiksi torjumalla kasvi jo pienenä siementaimena. Jätteenkäsittelyssä on tärkeää huomioida kasvin leviämiskykyisten osien esimerkiksi siementen, juurien huolellinen hävittäminen. Muut kasvinosat kannattaa jättää mahdollisuuksien mukaan maatumaan, joka vähentää jätekuljetuksen tarvetta. Vieraslajit.fi sivustolta saa ajantasaista tietoa myös vieraslajien jätteenkäsittelystä.
Voit ennaltaehkäistä vieraslajien leviämistä myös kasvivalinnoilla, välttämällä vieraslajit.fi sivustolla lueteltuja kasveja. Muista myös: älä tuo ulkomaanmatkoilta tuliaisena kasvi- tai eläinlajeja. Toinen tärkeä keino ennaltaehkäistä vieraslajien leviämistä on puutarhajätteen oikeaoppinen käsittely. Kunnalliset jätehuoltomääräykset ja jätelaki (646/2011) kieltävät puutarhajätteen ympäristöön viemisen eli puutarhajätettä ei saa viedä esimerkiksi joutomaille, yleisille alueille tai metsänreunaan. Monet vieraslajit ovat todella tehokkaita valtaamaan alueita, joten näistä puutarhajätekasoista ne voivat lähteä hallitsemattomasti leviämään ympäristöön.
Vieraslajijätettä voi viedä jätesäkkeihin pakattuna Pirkanmaan jätehuollon jäteasemille (hinnoittelu sekajätteen mukaan). Koukkujärven ja Tarastenjärven jätekeskukset ottavat vastaan maksutta alle neljä kuutiota vieraslajijätettä.
Linkkejä vieraslajien tunnistusohjeisiin ja torjuntamenetelmiin
Ilmoita vieraslajihavainnostasi
Voit ilmoittaa vieraslajihavaintosi myös sähköpostilla:
Tampereen palvelupisteeseen
sähköposti tampereenpalvelupiste(at)tampere.fi
Ilmoitusta tehdessä hyödyllisiä tietoja ovat mm. laji, yksilömäärä, pinta-ala, sijainti ja tieto siitä, milloin havainto on tehty ja valokuva. Tampereen karttapalvelusta vieraslajihavainnot, kasvit (julkinen)-karttatasolta voi varmistaa ennen ilmoitusta, onko kyseinen vieraslajiesiintymä jo kaupungin tiedossa.
Yhteystiedot
Tampereen palvelupiste
Tämän sivun löydät myös osoitteella tampere.fi/vieraslajit