Mervi Huhtelin suunnittelee Tampereen tulevaisuuden ratkaisuja

Strategisen hankekehityksen päällikkö Mervi Huhtelin suunnittelee Tampereelle isoja kokonaisuuksia, joiden pitää kestää pitkälle tulevaisuuteen. Hänelle yksi ammatillinen käännekohta oli alkaa miettiä, mitä kaikkea eri vaihtoehdoista seuraa vielä vuosikymmenten tai -satojenkin päästä.
Käännekohtia-sarjassa kaupungin työntekijät kertovat elämänsä käännekohdista.
Henkilö nojaa puunrunkoon ja katsoo suoraan kameraan.
Vaikka hankekehityspäällikön tehtävä on Mervi Huhtelinin ensimmäinen työpaikka Tampereen kaupungilla, kaupunki oli hänelle tuttu. Hän on asunut Tampereella 14-vuotiaasta asti.

Hankekehityspäällikkö Mervi Huhtelin tuli Tampereen kaupungin palvelukseen kolme vuotta sitten työskenneltyään sitä ennen pitkään NCC:llä ja Suomen Yliopistokiinteistöissä. Työsuhteen alkamispäiväksi merkittiin aprillipäivä.

– Halusin niin, sillä työelämässäkin pitää kyllä olla huumoria, Huhtelin hymyilee.

Ystävät hoksasivat vapaan hankekehityspäällikön tehtävän ja yllyttivät häntä hakemaan siihen. Rekrytointiprosessi kesti vain kuukauden, joten työnhakijan ja -antajan näkemykset kohtasivat ilmeisen hyvin.

– Aika tälle käännekohdalle oli kypsä, koska olin ollut Yliopistokiinteistöjen palveluksessa jo 13 vuotta ja heidän uusi strategiansa ei enää vastannut parhaiten omaa kiinnostustani, Huhtelin kertoo.

Työn alla maanalainen kaupunki, Kaupinlaakso ja Nurmi

Mervi Huhtelinin työhön Tampereella kuuluu kehittää strategisella tasolla vaikutuksiltaan miljardiluokan hankkeita, joiden pitää olla toimivia jopa satojen vuosien päästä. Tällä hetkellä työn alla ovat esimerkiksi maanalainen Tampere ja toisaalta maanpäälliset keskitetyt pysäköintilaitokset sekä Kaupinlaakson uudet asuinalueet ja Nurmin golfkenttä.

Huhtelin selvittää, että viemällä autoliikennettä maan alle saadaan tilaa maan päälle muille toiminnoille. Maanalaisessa rakentamisessa jos missä on pitkä perspektiivi tarpeen. Kun luola on kerran louhittu, sitä ei enää voi täyttää.

– Pitää myös miettiä, mitä maan päällä mahdollisesti on vaikkapa 400 vuoden kuluttua ja missä kohdin. Ja tietysti täytyy pohtia, mitä kaikkea muuta maan alle voi pysäköintilaitosten lisäksi rakentaa. Siellä esimerkiksi monet tärkeät toiminnot, kuten datakeskukset, ovat paremmassa turvassa kuin maan päällä.

– Juuri tällaisesta ison mittakaavan kokonaisuuksien ja monien vaihtoehtojen miettimisestä minä työssäni pidän ja siinä olen parhaimmillani. Haluan olla hyvien puolella ja kaupungille työskennellessäni pystyn tekemään hyviä asioita isolle joukolle ihmisiä. Täällä mukana suunnittelussa on koko elämän kirjo ja tekemisessä todella monipuolista osaamista kaupungin sisällä, hän miettii.

Yksi keskeinen ajatus Huhtelinilla on yhdistää bisnes, ihmiset ja luonto.

– Ilman taloudellisia mahdollisuuksia hankkeita ei voi toteuttaa, mutta ne pitää toteuttaa ihmisiä varten. Eivätkä ne voi olla kestäviä, jos ympäristöä ei oteta huomioon, hän muistuttaa.

Henkilö seisoo laiturin päässä ja houkuttelee vedessä uivia sorsia luokseen.
Riihiniemen uimaranta Kaukajärvellä on Mervi Huhtelinille tärkeä paikka. Vaikka koti on nykyään muualla, ranta ja metsät kutsuvat yhä lenkille, virkistymään ja rentoutumaan.

Suunnittelussa pitää tehdä valintoja

Suomen Yliopistokiinteistöjen palveluksessa Mervi Huhtelin laati jopa satoja erilaisia skenaarioita erilaisten taloudellisten valintojen seurauksista ja hahmottamaan niiden perusteella, mikä on järkevää toteuttaa ja mikä ei. Tätä hän pitää yhtenä käännekohtana. Jo NCC:n aikana hän oppi, että kaikkea ei ole mahdollista toteuttaa, vaan pitää tehdä valintoja ja rajauksia.

– Hervannan Kampusareenaa suunniteltaessa taas oivalsin, että kun ihmisillä on sama kiinnostuksen aihe ja tavoite, niin taustasta riippumatta he työskentelevät sen toteuttamisen eteen yhdessä. Minusta pitäisikin nähdä ennemmin ihmisten samankaltaisuudet sen sijaan, että keskityttäisiin eroavaisuuksiin.

“Haluan olla hyvien puolella ja työssäni pystyn tekemään hyviä asioita isolle joukolle ihmisiä.”

Nykyisessä työssään Huhtelin on viihtynyt erinomaisesti. Se antaa itsessään innostusta ja merkitystä. Epämukavia asioita ei työssä ole tullut vastaan.

– Ei toisaalta pidä odottaakaan, että jokainen päivä olisi leikkiä ja tanssia, vaan haasteet pitää ottaa vastaan ja selvittää.

Hän kertoo myös nykytyön opettaneen armollisuutta itseään kohtaan ja että lopputulos on usein parempi, jos ei yritä liikaa.

Muiden huomioon ottaminen tuo tulosta

Tulevaisuudessa Huhtelin toivoo pääsevänsä uudelleen opettamaan yliopistoon. Hänellä oli aiemmin viisi vuotta oma luentosarja, ja tiedon jakaminen eteenpäin on hänestä tärkeää. Hän haluaa myös opiskella uusia asioita, kuten on tehnyt koko ikänsä.

– Tein väitöskirjaa kymmenen vuotta työn, lapsenkasvatuksen ja talonrakennuksen ohessa. Se vaati paljon sitkeyttä ja määrätietoisuutta. Olen toisaalta tottunut tekemään monia asioita yhtä aikaa.

Taiteista Huhtelin on ollut kiinnostunut aina, ja parhaillaan harrastus näkyy esimerkiksi siinä, että hän on tehnyt itse mittojensa mukaisen mallinuken ja sen avulla mekon. Mallinukke seisoo Huhtelinin kotona ikkunan edessä mekko päällä ohikulkijoiden ihmeteltävänä.

Työelämään vasta tuleville ja siellä jo olevillekin Huhtelinilla on hyvä neuvo.

– Kuuntele sydäntäsi, mutta myös muiden. Ota muut huomioon ja mukaan keskusteluun, niin saat päätöksillesi ja tekemisillesi selkänojaa. Näitä isoja projektejakaan ei kukaan voi yksin tehdä, hän muistuttaa.

Henkilö kävelee hiekkarannalla paksussa takissa, housujen lahkeet käärittyinä ylös ja pitelee kädessään kenkiä.
– Varpaiden vilvoittelu kylmässä järvivedessä on minulle paras tapa harrastaa avantouintia. Se virkistää mukavasti kesken kävelylenkin, kertoo Huhtelin.

Mervi Huhtelin

  • strategisen hankekehityksen hankekehityspäällikkö
  • tekniikan tohtori Tampereen yliopistosta, diplomi-insinööri, LKV ja useita muita tutkintoja
  • mielipaikka Tampereella Kaukajärven ympäristö
  • harrastaa ratsastusta, luontoa, pilatesta, taidetta, puutarhanhoitoa ja liikuntaa
  • Vau! Ei harrasta moottoripyöräilyä, mutta on kuvannut Isle of Manin moottoripyöräkisan ja kirjoittanut siitä kolmiosaisen juttusarjan Motorrad-lehteen.
Teksti: Ismo Lehtonen
Kuvat: Laura Happo
Jaa sosiaalisessa mediassa